Iiläinen Salla Päkkilä, 19, imaistiin mukaan Japani-villitykseen. Hänen kiinnostuessaan maasta olivat manga, eli japanilainen sarjakuva, ja anime, japanilainen animaatio, vielä kohtuullisen tuntemattomia käsitteitä Iin yläasteella. Tultuaan Ouluun ja Madetojan musiikkilukioon Salla tutustui muihin nuoriin, jotka olivat löytäneet japanilaisen kulttuurin.
Kaveri näytti Sallalle pätkän animea, ja siitä eteenpäin tarina onkin monille tuttu: pikkurillin antaminen johti koko käden menettämiseen.
"Saatoin viettää kokonaisen lomaviikon animea katsellen", Salla tunnustaa. Naruto-animesarja jätti Sallan janoamaan lisää.
Pienestä pitäen piirrettyjä rakastaneesta Sallasta oli ihana huomata, että animaatiota tehtiin myös muille kuin lapsille.
"Animea on kaikenlaista, jokaiselle jotain, joka mielialalle jotain", Salla hehkuttaa.
Mangatyyli oli väistämätön askel jo aiemmin piirtämistä harrastaneelle Sallalle. Ensin hän harjoitteli piirtämällä ruutusuurennoksia manga- ja animehahmoista, mutta siirtyi piirtämään omia hahmoja. Hänen nykyiseen tyyliinsä on sekoittunut mangamaisia piirteitä.
"En oikeastaan edes osaa piirtää niin sanottua virallista ihmistä", Salla naurahtaa.
Mangan ja animen lisäksi Salla innostui myös j-rockista eli japanilaisesta rockista. Varsinkin Dir en Grey -niminen yhtye on hänen mieleensä.
Viime kesänä, kun bändi esiintyi Ankkarockissa tuhatpäiselle yleisölle, Salla oli paikalla.
"Se oli absurdia. Joka paikassa oli tyttöjä tyllihameissa ja paksupohjaisissa kengissä, ja huuto oli niin kovaa, ettei kappaleista saanut selvää", Salla huokaa.
Japanilaiset yhtyeet korostavat enemmän visuaalisuutta kuin länsimaiset kollegansa. Kauneuskäsitys on ainakin miesten suhteen erilainen kuin länsimaissa: miehet ovat kauniita ja muistuttavat usein jopa naisia.
Kadulla Japani-fanin voi Sallan mukaan tunnistaa esimerkiksi omaperäisestä, eri värejä rohkeasti yhdistelevästä ja kontrasteja pelkäämättömästä tyylistä sekä vaatteissa että hiuksissa.
"Ostan vaatteeni sieltä, mistä mukavia löydän ja yhdistelen sitten. Japani saa näkyä vaatekaapissani."
Salla sanoo pintapuolisen Japani-innostuksen yleistyneen. Nykyään Japanin ihaileminen ei enää ole erikoista, ja hänen harmikseen myös kulttuurista laajemminkin kiinnostunutta ihmistä saatetaan pitää muotivirtauksen mukaan tempautuneena.
Salla tutkii pinnalle nousseiden taiteenlajien lisäksi mielellään myös esimerkiksi Japanin alakulttuuria ja tapoja sekä katselee maahan liittyviä dokumentteja.
Viime vuonna Salla kävi japanin kielen tunneilla Oulu-opistossa.
"Kanji-merkkejä on vaikea oppia, mutta japanin kielioppi ei ole vaikeaa."
Jonain päivänä hän haaveilee matkustavansa Japaniin esimerkiksi vaihto-opiskelijaksi.
Japanissa kiehtoo erilaisuus, mutta onko Japani levinnyt jo liikaa länsimaihin?
"Sillä, että Japani on avannut ovensa muulle maailmalle, on sekä hyvät että huonot puolensa. On mahtavaa, että voimme tutustua heidän maahansa ja kulttuuriinsa. Toisaalta pelkään, että Japani länsimaistuu liikaa ja menettää omintakeisen hohtonsa", Salla summaa.
Kirjoittaja ja kuvaaja kuuluvat Kalevan nuorten kirjoittajien ryhmään.