Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) varoitteli tiistaina eduskunnassa, että valtion menoja ei ole varaa ryhtyä kasvattamaan, vaikka talous kääntyisikin uudelleen kasvuun.
"Menot alkavat taas kerran olla viritetty äärimmilleen", Niinistö sanoi, kun eduskunta aloitti ensi vuoden budjetin päätöskäsittelyä.
Niinistö oli tunnistanut kansanedustajien puheista sellaista käsitystä, että hitaamman kasvun vuosien jälkeen palattaisiin taas ”lottovoittojen kauteen”, millä hän viittasi pariin suurten verotulojen kasvun vuoteen.
"Se on väärä käsitys ja kannattaa välittömästi unohtaa."
Valtiovarainministerin mukaan ennuste tässä vaiheessa on, että vuonna 2003 valtio joutuu palaamaan velanottajan rooliin.
"Toivon mukaan se jää kuitenkin välivuodeksi, mutta siitäkään ei ole mitään taetta, ellei talous lähde voimakkaaseen kasvuun."
SDP:n ryhmäpuhuja Kari Rajamäki oli hetkeä aikaisemmin puhunut uusien elvytystoimien puolesta. Rajamäen mielestä elvytys ei uhkaisi kasvu- ja vakaustavoitteita.
Niinistö vastasi, että ensi vuoden budjetti on hämmentävän elvyttävä. Hän laski, että tänä ja ensi vuonna elvytetään yhteensä yli 24 miljardilla markalla, mistä suurin osa on veronalennuksia.
"Se on kaikkiin muihin EU-maihin verrattuna ylivertaista elvyttämistä."
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kalliomäki ei ottanut todesta Niinistön tapaa laskea elvytysmiljardeja. "Aika kevyttä kenttähuumoria", Kalliomäki heitti.
Kokoomuksen ryhmäpuhuja Tuija Nurmi piti puheita uusista suhdannepoliittisista toimista ennenaikaisina.
Tällä kertaa tavanomaista sopuisammin sujuneen budjettikäsittelyn loppusuoralla hallituspuolueiden ryhmäjohtajat kiittelivät kilvan tulosta.
Kiitosta sai myös se, että eduskuntaryhmät saivat jo viime keväänä olla sopimassa noin 800 milj. markan lisäyksistä nyt päätösvaiheessa olevaan budjettiin.
Niinistön silmissä budjettilisäykset olivat ”lunnasraha”, jonka hallitus joutui maksamaan siitä, että eduskuntaryhmät suostuivat tuolloin pistämään ylimääräiset 7,5 miljardia valtion velan lyhentämiseen.
Niinistö teki myös selväksi, että silloin sovitut budjettilisäykset olisivat saaneet riittää ilman eikä menoja olisi enää kasvatettu eduskunnassa.
Ruotsalaisen eduskuntaryhmän Ola Rosendahl epäili, onko tulevien menolisäysten sitova sopiminen jo keväällä järkevää, kun talousnäkymät saattavat syksyllä olla selvästi heikommat, kuten nyt kävi.