Presidentti Sauli Niinistö toivoo, että vuoropuhelu Venäjän kanssa jatkuu venäläisdiplomaatin karkotuksesta huolimatta.
Presidentti Niinistö ja pääministeri Juha Sipilä kommentoivat maanantaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa Suomen päätöstä karkottaa yksi venäläisdiplomaatti Britannian hermomyrkkyiskun vuoksi.
– Kemiallisten aseiden käyttö Britanniassa on vakava asia. Viime perjantaina Eurooppa-neuvosto totesi hyvin todennäköisin syin Venäjän olevan teon takana, eikä tämän jälkeen ole ilmennyt vastasyitä, Niinistö sanoi.
Suomen päätös karkottaa yksi diplomaatti on Niinistön mukaan sopiva määrä suhteutettuna muiden maiden karkotusmääriin. Esimerkkinä hän mainitsi Saksan karkottaneen neljä venäläisdiplomaattia, ja Suomen yksi karkotettava on sopiva määrä suhteessa siihen. Diplomaatin henkilöllisyys selvinnee pian.
– Minulla ei ole tietoa henkilöstä, Niinistö totesi.
Niinistön mukaan Venäjän vastatoimia karkotukseen on hankala arvioida, mutta ne tulevat luultavasti olemaan saman tason ratkaisuja. Suomalaisdiplomaatin karkotus Venäjältä on siis odotettavissa.
Niinistö toivoi, että kaikesta huolimatta suhteet Venäjän ja lännen kesken alkavat parantua.
– On syytä keskittää paljon voimia siihen, että repeämä lännen ja Venäjän välillä alkaisi asettua toiseen asentoon. Nyt mentiin huonompaan suuntaan.
Presidentti sanoi keskustelleensa asiasta viikonloppuna muun muassa Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kanssa.
Sipilä: Päätös ei ollut helppo
Pääministeri Juha Sipilä kertoo, että Suomi harkitsi venäläisdiplomaatin karkotusta perusteellisesti.
– Kyllä tämä vakava tapaus on.
– Päätös ei ollut helppo. Karkotuspäätöksiä ei yleensä julkisteta, Sipilä totesi.
Pääministeri kertoi, että EU-maiden välinen keskustelu venäläisdiplomaattien karkotuksesta käynnistyi Eurooppa-neuvoston kokouksessa viime viikon lopulla.
– Silloin ei pystytty tekemään asiasta päätöstä, sillä useat maat halusivat harkinta-aikaa, Sipilä sanoo.
Sipilä kertoo keskustelleensa asiasta useiden maiden johtajien kanssa kokouksen aikana. Silloin noin kymmenen maata kannatti karkoituksia.
Hän sanoi konsultoineensa asiasta jo kokouksen aikana presidenttiä ja ulkoministeriä. Myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan kanssa Sipilä sanoi keskustelleensa.
– Viikonlopun aikana keskusteluja on jatkettu. Oma käsitykseni on, että arviolta kaksikymmentä EU-maata on mukana karkotuksissa.
Sipilä sanoo, että Suomi ja Ruotsi olivat toivoneet asiassa yhteistä päätöstä EU:lta. Sellaista ei kuitenkaan saatu aikaan. Myös Ruotsi on kertonut karkottavansa venäläisdiplomaatin.
Karkotusten taustalla on entisen venäläisvakoojan Sergei Skripalin ja hänen tyttärensä myrkytystapaus Salisburyn kaupungissa Britanniassa maaliskuun alussa. Sipilä sanoi, että Britannian pääministeri Theresa May kertoi Eurooppa-neuvoston kokouksessa lisää todisteita sille, että Venäjä on myrkytysiskun takana.
Useat maat sanovat uskovansa Venäjän olleen iskun takana. Venäjä kieltää kaiken osallisuutensa tapahtumiin ja ilmoittaa vastaavansa diplomaattien karkotuksiin.
Kaikkiaan neljätoista EU-maata on ilmoittanut karkottavansa venäläisdiplomaatteja myrkkyiskun vuoksi. Karkotuksista ovat ilmoittaneet myös Yhdysvallat, Kanada ja Ukraina.