Metsässä oli lähes hiljaista, vain tuuli heilutti hennon lumipeitteen jäykistämiä mäntyjä.
Jysk! Taas lumipallo lensi viereiseen mäntyyn!
"Tämä on merkillistä", Olli kuiskasi puoliääneen.
Kaksikko oli jähmettynyt paikoilleen tarkkailemaan tilannetta.
Viereisen kuusen ja kivikon takaa kuului ääntä, mikä sai Niinan pelkäämään entistä enemmän.
Rapina lähellä jatkui. " Otetaan selvää kuka meitä kiusaa", Olli päätti.
Niina katsahti ystäväänsä peloissaan. "En uskalla", oravatyttö piipersi. " Niina, olet urhein tuntemani orava, ei sinun tarvitse pelätä".
Niina tunsi itseluottamuksensa kasvavan saman tien ja päätti, että se uskaltaisi tutkia, mistä on kysymys.