Kolumni

Net­ti­kaup­pa ei tuo­nut­kaan pe­las­tus­ta, päin­vas­toin

Joko siitä on kymmenen vuotta aikaa tai vielä enemmän, kun alettiin touhottaa nettikaupasta.

Joko siitä on kymmenen vuotta aikaa tai vielä enemmän, kun alettiin touhottaa nettikaupasta. Siinäpä vasta uuden ajan kaupankäynnin muoto, ja sitä pitää alkaa nyt suosia ja kaikkien käyttää. Ennustettiin, että kaikki kauppa menee nettiin, eikä perinteistä kauppaa saati myymälöitä pian ole ollenkaan. Ja sehän se vasta hyvä juttu olisi.

Jaa että miksi se olisi hyvä juttu? No se on uutta aikaa, mobiilia modernia ubiikkia mondenisaatiota. Ja infrastruktuuria kaiken varalta.

Eräs oululainen lähimyymälä jopa toteutti sen, että asiakas pystyi tilaamaan normaalit päivittäistavaraostoksensa internetistä, ja tavarat toimitettiin kotiin. Sitä en muista, maksoivatko nettiostokset enemmän vai yhtä paljon kuin kaupan hyllyltä.

Kauan tämä sensaatiomainen kokeilu ei kestänyt, vaikka muun muassa paikalliset mediat intoilivat asiasta paljon enemmän kuin olisi ollut tarpeen.

Hanke lopahti omaan typeryyteensä ja mahdottomuuteensa. Eihän mikään voi olla kahelimpaa kuin ostaa ruokatavarat valitsemalla tietokoneen ruudulta. Ei voi tietää, millaisia nahistuneita hedelmiä ja limaista, haisevaa lihaa sitä sitten kotiin kannetaan. Kaupassa käynti voi olla joidenkin mielestä tympeää ja työlästä, mutta eipä päivittäistavaroita juuri muulla tavoin voi hankkia.

Elintarvikkeita toimittava nettikauppa voisi ollakin hyödyllinen, jos se voisi palvella vanhuksia ja muita, jotka eivät pääse omin avuin kauppaan. Harvallapa heistä kuitenkaan on käytössään tietokoneet, joilla ruokatarvikkeita pystyy tilaamaan.

Jotkin maaseudun kyläkaupat ovat toimittaneet ostoksia asiakkaidensa koteihin vapaaehtoispohjalta jo vuosikymmeniä. Tilauksentekovälineenä on ollut sellainen nerokas ihmelaite kuin lankapuhelin. Suomessa kiertää vielä pari perinteistä kauppa-autoa, jotka tuovat kaupan lähimmillään asiakkaan kotiportaille. Sepä vasta mobiilia ubiikkia infrastruktuuria.

Yli kymmenen vuotta tässä on kuitenkin saatu kyllästymiseen asti kuulla voivottelua siitä, että suomalaiset käyttävät liian vähän nettikauppoja ja että määrän pitäisi lisääntyä.

Huippuviisaat talousihmiset ovat jauhaneet samaa nauhaa kuin mantraa. Yhtään järkevää perustelua nettikaupan lisäämisen puolesta ei ole vain koskaan kuulunut.

Loppukesästä kuuluikin, että kasvanut nettikauppa uhkaa nyt kivijalkakauppojen elinvoimaa. Alaa uhkaa surkastuminen ja työttömyys.

Kas kun tuo mahdollisuus ei käynyt näillä innokkailla mielen vieressäkään jo silloin kymmenkunta vuotta sitten.

Tietysti nettikauppa yleistyy. Sille ei mitään voi. Voi kuitenkin kysyä, mitä järkeä siinä on. Tai ainakin lopettaa tarpeeton intoilu. Sellaisia tuotteita, joita et saa Suomesta kaupoista, voi ehkä  tilata netistä.

Mutta esimerkiksi vaatteita et voi sovittaa netissä. Harvoin posti tuo ostajalle tuotteen, joka olisi kerralla sopiva.
Suomessa intoillaan kaikesta uudesta miettimättä, mitä muuta mieltä touhussa on kuin että se että uusi. Jos asia liittyy tietotekniikkaan, sitä enemmän meuhkataan.

Pankkien palvelutoiminta on kuihtunut kuihtumistaan, kun me teemme itse innoissamme kaiken, esimerkiksi maksamme laskumme epäluotettavalla pankkitunnusjärjestelmällä.

Onko joku joskus kuullut tietokoneesta tai järjestelmästä, joka toimii aina virheettömästi?

Aika moni muukin asia tehdään nykyisin pankkitunnuksilla. Kohta ihan kaikki hoidetaan itse tietokoneilla tai automaateilla. Teemme siis itse kaiken työn saamatta siitä mitään hyötyä. Noita töitä tehneet ovat ajat sitten menettäneet työpaikkansa.

Kansalla on onneksi järkeä enemmän kuin viisaimmillakaan ja päättäjillä. Siitä kertoo Ouluun hiljattain avatun vanhan ajan lihakaupan saama jättihuomio ja suosio.