Kaleva.plus verkkolehti on avannut karhusivuston, josta löytyy likipitäen kaikki tietämisen arvoinen niin oikeista kuin fiktiivisistäkin karhuista.
Sivujen päätähti on Kuusamon suurpetokeskuksen pesässään talviunta uinuva Niisku, jota pesän kattoon asennettu nettikamera seuraa ja välittää kuvia internetiin lähes reaaliajassa.
Nyt Niiskun pesässä on rauhallista -- kameran kuvista näkee, että Niisku kääntää väliin unissaan kylkeään. Sydäntalvella luvassa on vilskettä, sillä Niisku on toivon mukaan tiineenä. Silloin yleisö pääsee ensimmäistä kertaa seuraamaan tuoreeltaan, mitä karhuemo ja pentukatras pesässään touhuavat.
Karhusivuilta löytyy rutkasti tietoa karhulajeista, elintavoista ja levinneisyydestä. Sivuille on myös koottu uutisia karhun ja ihmisen kohtaamisista kuluneen vuoden aikana.
Suomalaisilla ja karhuilla on aina ollut erityissuhde. Suomalaiset ovat aina eläneet rinnan karhujen kanssa, sillä karhut tulivat nykyisen Suomen alueelle heti jääkauden väistyttyä. Karhumytologioita tutkinut uskontotieteilijä Juha Pentikäinen kertoo haastattelussa, miksi karhulla on niin keskeinen asema kulttuurissamme.
Pentikäinen uskaltautuu jopa leikkimielellä epäilemään, että jääkiekkomenestyksemme olisi parempi, jos Suomen vaakunaeläimeksi olisikin saatu karhu saksalaisperäisen leijonan sijaan.
Karhuihin ei törmää pelkästään luonnossa. Monet rakastetuimmista satuhahmoista ovat karhuja. Karhusivuilla esitellään muutamia kuuluisia karhuja Uppo-Nallesta alkaen.
Jos tuntuu, ettei karhuista saa tarpeekseen Kaleva.plussan sivut ahmittuaan, vie linkkilista karhuseikkailuihin internetiin. T iedonjanoon saa helpotusta myös karhusivujen kysymyspalstalta. Yleisö voi lähettää sivujen kautta karhuaiheisia kysymyksiä. Niihin vastaavat Suomen tunnetuin petotutkija Ilpo Kojola, Niiskun, Vyötin ja kumppaneiden isäntä Sulo Karjalainen Kuusamon suurpetokeskuksesta sekä nettikameramies Pasi Jäntti Kotkan lento ry:stä.