Nes­te­mäis­tä kultaa

Oulun seudulla odotetaan hyvää hunajasatoa

Liminka
<p>Mehiläistarhaaja Pertti Harmaala innostui mehiläisistä kuusi vuotta sitten. Nyt hänellä on Oulun seudulla 9 tarhapaikkaa.</p> Ennen hunajan sadonkorjuuta mehiläisille pitää antaa aikaa laittaa hunajakennon pintaan vahapinta. Liminganlahdessa makuaan hunajaan antaa lähistöllä suurissa määrin löytyvä hehtovirmajuuri, mikä on Harmaalan mukaan on hyvä mesikasvi. Viileällä säällä mehiläiset viihtyvät pesässä. Mikäli kesä on pitkään kylmä, voivat mehiläiset kuluttaa enemmän kuin tuottavat hunajaa.
Mehiläistarhaaja Pertti Harmaala innostui mehiläisistä kuusi vuotta sitten. Nyt hänellä on Oulun seudulla 9 tarhapaikkaa.
Mehiläistarhaaja Pertti Harmaala innostui mehiläisistä kuusi vuotta sitten. Nyt hänellä on Oulun seudulla 9 tarhapaikkaa.
Kuva: Anna-Mari Kilpijärvi

Viileä sää on saanut Liminganlahden luontokeskuksen takana elävän italialaisen yhteisön vetäytymään omiin oloihinsa omaan tarhaansa.

Tarhan seitsemän yhdyskuntaa on ahkeroinut tänä kesänä hunajan parissa. Vaihtelevasta säästä huolimatta Oulun seudulla odotetaan hyvää hunajasatoa.

– Alkukesästä näytti, että sadosta tulisi normaali, mutta helteet tulivat sopivasti kukinnan suhteen. Heinäkuun puolivälin helteet tulivat samaan aikaan horsman kukinnan kanssa, jolloin mehiläiset kantoivat mettä 5–10 kilon vuorokausitahtia. Alueelliset erot Suomessa ovat kuitenkin suuria. Etelä-Suomessa on ollut kuivuutta, mutta pohjoisessa alkukesä on ollut tuulinen ja kylmä, mehiläistarhaaja ja Pohjolan Mehiläishoitajat ry:n puheenjohtaja Pertti Harmaala kertoo.

Tarhamehiläinen ei ole aggressiivinen

Ennen kuin hunajaa pääsee keräämään, pitää mehiläisille antaa vielä oma työrauha. Satoa pitää kuivattaa ja odottaa mehiläisten peittävän vielä hunajakennon vahalla.

Hunajaa kerätään yleensä satokauden päätteeksi syksyllä, ellei kyseessä ole lajihunaja. Harmaala on tänä kesänä saanut hillasuon hunajaa.

– Vein siirtotarhan hillasuon laitaan. Sato on menossa Saksaan, ulkomaiset ovat enemmän kiinnostuneet suomalaisesta lajihunajasta. Suomessa kysyntä on pienempää, Harmaala kertoo.

Onneksi italialainen tarhamehiläinen on rauhallinen työkaveri.

– Osa mehiläislajeista voi olla kiukkuisempia, mutta italialaiset ovat helppoja tarhattavia, Harmaala kertoo.

Tarhamehiläiset pistävät ainoastaan kun kokevat olevansa äärimmäisessä hädässä, sillä työmehiläinen kuolee pistäessään, Harmaala kertoo.

– Tyypillisesti mehiläinen pistää, jos ruohikolla kävelee avojaloin ja astuu apilaan, jossa on mehiläinen, Harmaala huomauttaa.

Pistoilta ei tarhaajan työssä kuitenkaan voi välttää. Mehiläistarhaajien ammattitauti on mehiläismyrkkyallergia, joka voi puhjeta pistojen myötä. Myös Harmaala sairastui, mutta käy nyt siedätyshoidoissa.

Helppoa siedätys ei ole, vaan se vie viisi vuotta.

– Kyllä se tuntuu hieman helpottaneen oireita, Harmaala hymyilee.

Pako oravanpyörästä luonnon pariin

Mehiläistarhauksen pariin Harmaala päätyi työskenneltyään ensin 25 vuotta insinöörinä.

– Se alkoi kyllästyttää. Koko ajan vain kiristettiin. Kun asunto oli maksettu, ei ollut enää pankin ikeessä, Harmaala naurahtaa.

Toimistotyön oravanpyörä vaihtui mehiläisiä tarhaavan eräoppaan töihin. Talvisin Harmaala työskentelee eräoppaana Syötteellä.

– Aloitin mehiläistarhausharrastuksen kuusi vuotta sitten. Ystävät ja tutut ostivat kaiken tuotetun hunajan aina ennen joulua. Kotimaisesta hunajasta tuntui olevan jatkuvasti pulaa, mitä korvattiin lisääntyvällä tuontihunajan määrällä. Siitä syntyi ajatus josko hunajaa voisi tuottaa ammattimaisesti ja suurempia määriä.

Harmaalan työ mehiläisten parissa palkittiin viime vuonna, kun Liminganlahdessa valmistunut hunaja palkittiin Suomen parhaana.

– Laboratoriotesteissä nähdään mitä siitepölyä mehiläiset ovat keränneet. Liminganlahden hunajasta todettiin esimerkiksi mesimarjaa ja ahomansikkaa. Voitto tulee usein Pohjois-Suomeen, Harmaala kertoo.

Valoisat yöt vaikuttavat laatuun

Pohjois-Suomen pitkät ja valoisat yöt vaikuttavat hunajan laatuun. Pohjoisen kasveissa on enemmän hedelmäsokeria kuin rypälesokeria, mikä vaikuttaa hunajan kiteytymiseen.

Satokasvit vaikuttavat suuresti hunajan väriin ja myös makuun. Esimerkiksi alkukesästä kukkiva voikukka tekee hunajasta hyvin keltaista ja tuo voikukan makua myös hunajaan.

– Loppukesästä kukkii horsma, josta tulee vaaleaa, juoksevaa hunajaa. Kanervasta saa taas hyvin tummaa hunajaa, jossa on oma voimakas aromi, Harmaala kertoo.

Oman lukunsa tuovat myös viljelykasvit. Esimerkiksi öljyretikka ja rypsi tekevät hunajasta voimakkaasti kiteytyvää.

Tarhaajalla onkin tunnettava tarhan ympäristö. Mehiläisten lentoalue voi olla jopa kolme kilometriä suuntaansa.

Mehiläisiä käytetään hunajan ohella myös pölytystöihin.

– Kuminasato voi jopa kaksinkertaistua pölytyksen avulla. Myös luonnonmarjat sekä puutarhamarjat hyötyvät mehiläisistä, Harmaala muistuttaa.

– Kun ostaa lähellä tuotettua hunajaa, tukee samalla paikallisten marjojen pölytystä.

Ilmoita asiavirheestä