Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Antti Ollikainen vetää nyt ensimmäisiä eduskuntavaalejaan.
Ei tässä auta puntin tutista, hän sanailee piiritoimistolla kahvikuppinsa takaa.
– Olen kilpailuhenkinen ja kisa päättyy vasta, kun ruutulippu heilahtaa, Ollikainen jatkaa.
Vaalipäivää kuvaava ruutulippu-vertaus tulee toiminnanjohtajan harrastuksesta, kartingista.
Ollikainen on ajanut kilpaa kansainvälisestikin: kuulussa Rotax Max Challenge Grand Finals -tapahtumassa hän ollut toinen jo kolme kertaa.
Tietysti Ollikaisella on kokemusta myös politiikasta. Kempeleen valtuustoon hän esimerkiksi nousi jo parikymppisenä 2000 ja johtaa nyt Kempeleen kunnanhallitusta.
Keskusta löi vaalipiirin ehdokaslistansa lukkoon ensimmåisenä, lokakuussa.
– Ehdokkaat ovat sen jälkeen tehneet valtavasti vaalityötä. Ei tämä ole yksin piiritoimiston varassa, Ollikainen kiittelee.
1) Mitä lupaatte äänestäjille, keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Antti Ollikainen?
Lupaamme Suomen arvoisia tekoja. Suomen pitää olla maa, jossa toivo, tulevaisuuden usko ja luottamus ovat vahvempia kuin pelko, epäluulo ja vastakkainasettelu.
2) Mitkä ovat vaaliohjelmanne tärkeimmät asiat?
Työllisyys - Keskustan johdolla on tällä vaalikaudella yli 140 000 ihmistä saanut työtä - tätä kehitystä on jatkettava. Huolenpito - Suomesta on tehtävä maailman lapsiystävällisin maa. Jokainen ihminen ansaitsee arvokkaan vanhuuden. Koko Suomi - Kaikkialla Suomessa pitää voida asua, tehdä työtä ja yrittää. Ihmisten peruspalvelut pitää toimia asuinpaikasta riippumatta. Kotimainen ruoka - Jatkossakin haluamme syödä Suomessa tuotettua, maailman puhtainta ruokaa. Turvallisuus - Ihmisillä on turvallinen arki ja vahva turvallisuuden tunne. Kaikkien tulee noudattaa maamme lakeja ja yhteiskunnan periaatteita. Sivistys - On jatkuvaa oppimista ja itsensä kehittämistä. Suomalaisen koulun menestystarinan on jatkuttava. Ilmasto - Ei odota, tarvitsemme järkeviä ratkaisuja. Hiilinieluja on kasvatettava, kulutustottumuksia muutettava ja uutta teknologiaa kehitettävä.
3) Millä tavalla Oulun seutu huomioidaan erityisesti vaaliohjelmassanne?
Raideliikenne on saatava kuntoon. Tavoittelemme neljän tunnin junayhteyttä Oulusta Helsinkiin. Se edellyttää kaksoisraiteen rakentamisen Ouluun asti. Tämä mahdollistaisi myös jatkossa toimivan lähijunaliikenteen Oulun seudulle. Lisäksi tarvitsemme kolmioraiteen Oulun satamaan.
Oulun Yliopiston ja ammattikorkeakoulun sekä toisen asteen koulutuksen perusrahoituksen lisääminen, niin että se vastaa nuorten määrää ja osaajien tarvetta alueellamme.
Oulun seutu on koko pohjoisen veturi, joten sen elinvoimaisuuden kehittäminen on koko alueen etu.
4) Kuinka paljon käytätte puolueena vaaleihin rahaa ja kuinka paljon ehdokkaat tämän lisäksi käyttävät rahaa kampanjoihinsa?
Piiri käyttää eduskuntavaaleihin noin 75 000€. Ehdokkaiden budjetit vaihtelevat noin 10 000 – 50 000€ välillä.
5) Kuinka monta paikkaa uskotte saavanne eduskuntaan?
Meillä on tavoitteena säilyttää nykyinen paikkamäärä eli yhdeksän paikkaa vaalipiirimme 18 paikasta.
6) Kenestä tulee ääniharava ja kuka omista ehdokkaistanne saa eniten ääniä?
Juha Sipilä nousi viime eduskuntavaaleissa koko Suomen ääniharavaksi mittavalla 30 758 äänellään. Näytöt Suomen kuntoon laittamisesta pääministerinä ovat vahvat, joten uskon että äänestäjien luottamus Sipilää kohtaan jatkuu.
7) Miten työllisyysaste saadaan 75 prosenttiin, jota nyt pidetään yleisesti lähivuosien tavoitteena?
Haluamme edistää paikallista sopimista, jotta työllisyys pystyy edelleen kasvamaan. Tarvitaan myös niin sanotun kohtaanto-ongelman ratkaisemista eli yritysten työvoimapulaan on löydettävä ratkaisuja. Mm. tämän vuoksi keskusta on esittänyt 1000 uutta opettajaa tai ohjaajaa työpaikoille. Ensi kaudella on myös pystyttävä vahvistamaan osatyökykyisten työllistymistä, että jokainen voi antaa panoksensa työllisyysasteen ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan vahvistumiselle.
8) Miten verotusta tulee muuttaa: mitä veroja korotetaan, mitä lasketaan?
Keskustan tavoitteena on työn verotuksen ja tuloverotuksen maltillinen keventäminen. Kevennykset kohdistetaan erityisesti pieni- ja keskituloisille. Myös eläkeläisten verotusta kevennetään. Kiinteistöveroon otetaan käyttöön kohtuullinen maksukatto kiinteistön omistajan käytettävissä olevista vuosituloista. Harvaan asuttujen alueiden myönteisen aluekehityksen tukemiseksi selvitetään verokannustimen käyttöönottoa.
Yrittäjävähennystä parannetaan korottamalla vähennys 8–10 prosenttiin ja arvonlisäveron alarajaa nostetaan maltillisesti 15 000 – 20 000 euroon nostaen liukuman ylärajaa 35 000 – 40 000 euroon. Yhteisöverotuksen tulee olla myös kilpailukykyinen kilpailijamaihin verrattuna. Yritysverotusta pitää kehittää pidemmällä aikavälillä ja ennakoitavasti. Keskusta myös puolustaa sukupolvenvaihdoshuojennusta ja tahtoo laajentaa metsävähennystä. Polttoaineverotusta ei koroteta, mutta uusiutuvien polttoaineiden käyttöönottoa edistetään.
Keskusta ei hyväksy korotuksia ruoan ja lääkkeiden arvonlisäveroon. Tupakkaveron asteittaista korottamista voidaan tulevalla vaalikaudella hallitusti jatkaa ja alkoholiveroa korottaa, mikäli naapurimaiden veroratkaisut sen mahdollistavat.
9) Miten vanhustenhuoltoa tulee kehittää ja miten se rahoitetaan?
Vanhusten laitoshoivaan tarvitaan lisää hoitajia ja siksi ns. hoitajamitoitus on kirjattava 0,7-tasoisena lakiin. Keskusta haluaa myös kehittää edelleen ikäihmisten kotihoitoa ja tukea entistä vahvemmin omaishoitajia. Työelämän pitää mm. joustaa nykyistä paremmin omaishoidon tarpeisiin. Nykyisin omaishoitajat ovat myös epätasa-arvoisessa asemassa asuinpaikasta riippuen. Omaishoitosopimuksille ja palkkioille on siksi luotava yhtenäiset kriteerit ja varmistettava, että entistä useampi omaistaan hoitava pääsee tuen piiriin. Tuen saaminen ei voi riippua kunnan tai maakunnan määrärahojen riittävyydestä. Kotihoidon varaan ei saa jäädä liian huonokuntoisia ikäihmisiä. On välttämätöntä, että jokainen vanhus pääsee sellaisen hoivan ja asumismuodon piiriin, jotka parhaiten tukevat hänen hyvinvointiaan ja toimintakykyään. Suomi tarvitsee vanhusasiavaltuutetun rakentamaan yhä vanhusmyönteisempää yhteiskuntaa.
10) Tarvitaanko sote-uudistus ensisijaisesti asioiden parantamiseksi vai kustannusten hillitsemiseksi?
Sote-uudistus tarvitaan molempien tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskustalle tärkeintä on turvata tasa-arvoiset sosiaali- ja terveyspalvelut suomalaisille tulotasosta ja asuinpaikasta riippumatta. Siksi tarvitsemme ensisijaisesti uudistuksen.
11) Mitä asioita sote-uudistuksen tulee ensisijaisesti parantaa tavallisten ihmisten elämässä?
Keskusta haluaa turvata nopeasti ja tasa-arvoisesti jokaiselle suomalaiselle lääkäriin pääsyn sekä laadukkaan ja inhimillisen hoidon ja hoivan – koko Suomessa. Uudistuksella on parannettava etenkin perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluja. Vanhusten ja vammaisten hoito ja asumispalvelut on laitettava kuntoon. Perheitä on tuettava ajoissa. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten palvelut on saatava toimimaan kaikkialla Suomessa. Keskustan tavoite on kaventaa ihmisten terveyseroja sekä ehkäistä ongelmia ja sairauksia ennalta. Sosiaali- ja terveyskeskusten palvelut on oltava ihmisten lähellä. Hoitoketjujen on oltava saumattomia peruspalveluista erikoissairaanhoitoon.
12) Kaatuneen uudistuksen keskiössä olivat maakunnat. Tuleeko sote-uudistus rakentaa maakuntien vai minkä tahon varaan?
Keskusta rakentaisi uudistuksen 18 maakunnan varaan.
13) Mikä ratkaisee vaalituloksen?
Keskustan näkökulmasta ehdokkaiden kampanjatyö ratkaisee vaalituloksen. Keskustan ehdokkaat ovat laajasti liikkeellä ja kohtaavat ja kuuntelevat suomalaisia ympäri Oulun vaalipiirin. Keskusta ymmärtää suomalaisen elämäntavan ja arvostaa koko Suomea. Keskustan näytöt talous- ja työllisyyspolitiikassa ovat vahvat. Luotamme, että suomalaiset haluavat jatkaa sellaista talouspolitiikkaa, joka vahvistaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustaa myös tulevaisuudessa.
14) Mitkä puolueet tarvitaan seuraavassa hallituksessa?
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden, koko laajaa Suomea ymmärtävän politiikan ja taloutta ja työllisyyttä edelleen vahvistavien päätösten takaamiseksi seuraava hallitus tarvitsee keskustan.
15) Pystyttekö sopimaan hallitusohjelmasta kaikkien puolueiden kanssa? Keiden kanssa ette?
Keskusta ei sulje etukäteen mitään puoluetta ulos hallitusyhteistyöstä. Vaalitulos ja hallituksen muodostamista tunnustelevat kysymykset ratkaisevat. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on julkisesti kertonut yhden kynnyskysymyksen hallitusyhteistyölle: tyhjän puhumisen päälle keskusta ei suostu rakentamaan hallitusyhteistyötä. Se pitää suunnitelmallisesti tehdä, mitä on vaaleissa luvattu. Näin keskusta on toiminut myös nyt päättyvällä hallituskaudella.
EHDOKKAAT
102 Pekka Aittakumpu Oulu, 103 Marisanna Jarva Puolanka, 104 Tuomas Kettunen Kuhmo, 105 Mikko Kinnunen Reisjärvi, 106 Susanna Kisner Oulu, 107 Timo Korhonen Sotkamo, 108 Marjut Lehtonen Oulainen, 109 Hanna-Leena Mattila Raahe, 110 Riikka Moilanen Oulu, 111 Eija-Riitta Niinikoski Nivala, 112 Lauri Nikula Oulu, 113 Ulla Parviainen Kuusamo, 114 Tuija Patana Oulu, 115 Juha Pylväs Ylivieska, 116 Antti Rantakangas Haapavesi, 117 Vesa Riekki Pudasjärvi, 118 Juha Sipilä Kempele, 119 Jussi Ylitalo Tyrnävä.