Treenit pörähtävät käyntiin. Kahdeksan nuorta näytösvoimistelijaa lämmittelee Ouluhallin telinevoimistelulohkossa. Jokainen nauraa ja venyttelee. Näytösvoimistelu on vähän kuin telinevoimistelua joukkueessa. Tehdään temppuja, voltteja ja esiinnytään.
Tässä joukkueessa on kahdeksan henkilöä, joista jokainen on harrastanut noin kymmenen vuotta telinevoimistelua. Kaksi vuotta sitten he kuitenkin siirtyivät näytösvoimistelun pariin. Näytösvoimistelun kisaohjelmaan kuuluu volttirata, trampoliiniosuus ja tanssillinen vapaaohjelma. Vain intohimoa ja muskeleita
Kolme joukkueen jäsentä, Tiia Muhonen, Suvi Kanniainen ja Maria Tauriainen, kertovat, että on hyvä olla notkea, uskalias ihminen, luottaa itseensä ja toisiinsa. Lihasvoimaa tietenkin tarvitaan, jotta jaksaa kannatella itseään ja muita.
"Jokainen haluaa tehdä töitä näiden asioiden eteen ja niin toimia joukkueensa parhaaksi", Suvi sanoo.
Aloittajilta ei vaadita paljon -- ainoastaan mielenkiintoa -- eikä sukupuolella ole väliä. Harrastus on hyvä aloittaa jo lapsena, koska notkeus ja rohkeus kasvavat silloin paremmin. Myös vanhempana on siten suuremmat mahdollisuudet voittaa kilpailuja, sillä rutiinia on kertynyt ja liikkeet ovat sujuvia.
"Vaarallistako? No kyllähän se on sitä. Jos tekniikka ei ole hallinnassa ja pelottaa, niin varmaan käy köpelösti", joukkueen kuopus Maria kertoo. "Kilpailuissa meidät jaetaan taitotasoihin ykkösestä viitoseen", Tiia jatkaa hymyillen.
"Niin ja me ollaan viitosia!" tytöt hehkuttavat nauraen. Taitotasoja ei kisoissa siis sekoiteta ja joukkue määrää itse tasonsa. Joukkueen kyvyt pitää toki ottaa huomioon, ettei tule pettymyksiä.
Harrastusmahdollisuudet vähissä
Oulussa näytösvoimistelua harjoittaa vain Oulun Pyrintö, koska valmentajia ei ole enempää. Etelä-Suomessa on enemmän tarjontaa. Näytösvoimistelu on muutenkin melko vähän tunnettu laji, joka helposti sotketaan telinevoimisteluun. On kuitenkin syytä muistaa, että nämä ovat kaksi eri lajia, joita yhdistää vain se, että tehdään temppuja.
Oulussa tytöt treenaavat Ouluhallilla, Linnanmaalla ja Toppilassa. Harjoituksia on viidesti viikossa. Kesäisin harjoitellaan vähemmän.
"Kesällä oikeastaan itse pidetään huoli omasta kunnosta", Suvi sanoo.
Kisapuvut ovat harjoitusasuja kalliimpia, koska niiden täytyy olla aiheeseen sopivia. Vaatteiden lisäksi tarvitaan myös harjoittelutelineet.
"Keräämmekin rahaa turvallisempiin ja parempiin telineisiin, jotta harkoista tulisi vielä mielekkäämpiä ja työmme tulos olisi yhä parempi", Maria kertoo.
Kultaa, hopeaa, pronssia ja hyvää mieltä
Kilpailuja järjestetään noin kahdesti vuodessa ja näytöksiä pidetään tilausten mukaan.
"Meidän joukkueellamme ei ole nimeä, mutta mottoja löytyy, kuten patilla vaan ja nilikoilla haltuun ja reisillä pallautus", Tiia nauraa.
Tulevaisuudessakin vaikutetaan pysyvän harrastuksen parissa.
"Päämääränämme on voittaa senioreiden (alaikäraja 16 vuotta) SM-kultaa sekä päästä PM- ja EM-kisoihin", Tiia listaa.
"Voittaminen ei kuitenkaan ole tärkein asia, vaan se, että yrittää parhaansa ja tähtää korkealle", Suvi lisää. "Näytösvoimistelu on osa elämäämme eikä elämässäkään aina voi onnistua. Eli jos sitä kultamitalia ei tulisikaan heti lähiaikoina, niin ei sitä auta itkemään jäädä. Tärkeämpää on osata nauttia siitä mitä tekee, urheilusta ei saa tulla pakkopullaa", Maria toteaa.
