Autonavigaattorin ruudulla näkyvän kartan alla pyörii monimutkainen tietokoneohjelma, joka itse asiassa vastaa navigaattorin antamista ajo-ohjeista. Sen pitää tietää, muun muassa mitä nopeutta ajettavalla tiellä saa ajaa, onko katu yksi- vai kaksisuuntainen ja mikä katunumero osuu millekin kohtaa tietä.
Navteqkin tiimivastaava Mira Mäki-Mantila kertoo, että esimerkiksi Navteq kokoaa kaikista kohteistaan yhteensä 204 eri tietoa omaan ohjelmansa. Tiedot kerätään kaikkialla maailmassa samalla tavalla ja samalla ohjelmalla, joten jokainen Navteqin työntekijä pystyy periaatteessa työskentelemään minkä tahansa maan tietojen kanssa. Tätä kuvaa myös yrityksen tunnuslause "One world, one database", eli yksi maailma, yksi tietokanta.
Suomessa Navteqin palveluksessa on viisi henkilöä. Useimmilla on takanaan maantieteilijän koulutus, kertoo Mäki-Mantila.
Tietojen pito ajan tasalla edellyttää jatkuvaa liikkeellä oloa. "Satojatuhansia kilometrejä on ajettu sen jälkeen, kun Suomen toimisto perustettiin 2005. Sitä ennen Suomen kenttätyöt tehtiin Ruotsin toimiston työvoimalla."
Jotta navigaattorien toiminta olisi virheetöntä, pohjatyöt on tehtävä hyvin. Käytännössä jokainen ajokelpoinen tie on jollakin tavalla otettava mukaan ohjelmaan, eli se on ajettava läpi ja liitettävä ohjelmaan.
Kun perustyö on tehty, ovat vuorossa päivitykset. Jos muutoksia ei tapahdu, teitä ei tarvitse käydä uudelleen läpi, mutta eteenkin suurempien kasvukeskusten uudet kaupunginosat vaativat jatkuvaa liikkeelläoloa.
Mäki-Mantila huomauttaa, että esimerkiksi Navteq tuo markkinoille neljä päivitystä vuodessa. Navteq ei kuitenkaan voi vaikuttaa siihen, milloin ja missä laajuudessa laitevalmistajat ottavat käyttöön uudet päivitykset.
Myös eri laitevalmistajien navigaattorien omat luokittelut saattavat poiketa Navteqkin omista, josta voi seurata, että laitteen reititys voi olla eri valmistajan laitteissa erilainen, vaikka alla toimiva perusohjelma on sama.
"Otamme silti mielellämme palautetta vastaan ja selvitämme aina, johtuvatko virheet meistä vai ohjelmaamme käyttävästä laitteesta."
Joka tapauksessa navigaattorin ohjelma voi hyvin olla jopa vuodenkin vanha siinä vaiheessa kun laite ostetaan kaupasta. Navigaattorin ostajan kannattakin aina selvittää myös se, miten ohjelmisto on päivitettävissä ja mitä se maksaa.
Mira Mäki-Mantila kertoo, että kaupungista toiseen voi hyvin ajella parikin vuotta vanhalla ohjelmalla, mutta kun tullaan perille, on osoitteen löytyminen sitä epävarmempaa, mitä uudemmasta asuntoalueesta on kysymys, jos ohjelmistoa ei ole välillä päivitetty.
Navteqin tietokanta kattaa Euroopasta nyt 38 maata ja työtä tehdään nyt erityisesti Itä-Euroopan maiden saamiselle samalle tasolle Länsi-Euroopan kanssa. Mäki-Mantila myöntää, että vie oman aikansa, ennen kuin Itä-Eurooppa ja Baltian tietokannat saadaan todella kattaviksi, mutta työ on aloitettu pääkaupungeista ja päätiestöstä.