Koulutus: Par­tu­ri-kam­paa­moil­la on pula pä­te­vis­tä työn­te­ki­jöis­tä

Panimot: Kemiin pe­rus­te­taan panimo, jonka tarina on kuin elo­ku­vis­ta

Mainos: Kalevan syys­lo­ma­tar­jous 5 viikkoa diginä ja pai­net­tu­na! Tilaa tästä.

Na­to-sel­vi­tys: Suomen koh­dal­la teh­täi­siin täysin ai­nut­laa­tui­nen rat­kai­su

Jos Suomi ja Ruotsi ilmaisisivat halunsa Natoon ja lähtisivät jäsenyysprosessiin, Nato tekisi maiden kanssa varsin todennäköisesti ainutlaatuisen ratkaisun.

-
Kuva: Tapio Maikkola

Jos Suomi ja Ruotsi ilmaisisivat halunsa Natoon ja lähtisivät jäsenyysprosessiin, Nato tekisi maiden kanssa varsin todennäköisesti ainutlaatuisen ratkaisun.

Näin arvioidaan odotetussa, Ulkoministeriön tilaamassa Nato-selvityksessä.

Selvityksessä pohditaan tilannetta, jossa Suomi olisi liittymässä Ruotsin kanssa Pohjois-Atlantin puolustusliittoon.

Selvityksen laatineet asiantuntijat arvioivat, että maiden lähteminen Naton jäsenyysprosessiin käynnistäisi Venäjän vastatoimet.

Ongelmallisena nähdään se, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon ei kävisi kovin nopeasti.

Tuona harmaana aikana, kun jäsenyysprosessi on käynnissä, Suomi saattaisi joutua Venäjän hampaisiin.

”Koska maan sisäinen poliittinen prosessi vaatisi Suomessa useita kuukausia, eduskunnan hyväksynnän ja mahdollisesti kansanäänestyskampanjan, maa saattaisi joutua Venäjän kovan painostuksen kohteeksi”, selvityksessä pohditaan.

Ja kun Ruotsikin hakisi jäsenyyttä samanaikaisesti, hakemusprosessi todennäköisesti pitkittyisi entisestään. Ruotsalaisessa järjestelmässä kansanäänestys on luonnollinen osa liittymisprosessia.

”Suomen osalta on epävarmaa, miten asia etenisi. Kansan mielipiteellä on tärkeä osa liittymisprosessissa.”

Nopeutettu menettely
todennäköinen

Koska liittymisprosessi olisi niin pitkä, asiantuntijat uskovatkin, että Nato tekisi Suomen ja Ruotsin kanssa ainutlaatuisen sopimuksen nopeutetusta menettelystä (fast track).

Tämä tarkoittaisi sitä, että Naton viidennen artiklan mukaiset turvatakuut julistettaisiin voimaan Suomessa ja Ruotsissa jo ennen kuin maat olisivat täysjäseniä.

Suomi ja Ruotsi saisivat Naton sotilasvoimat taakseen jo siinä vaiheessa, kun jäsenyydestä vasta päätettäisiin Suomessa ja Ruotsissa.

Selvityksen mukaan vastaavanlaista järjestelyä ei ole tehty koskaan Naton historiassa.
Selvityksessä kuitenkin mainitaan, että korkea yhteistyökyky Naton, Suomen ja Ruotsin välillä tekisi nopeutetusta menettelystä teknisesti katsottuna ”varsin suoraviivaisen vaihtoehdon”.

Vaikka nopeutettu ratkaisu olisi maiden turvallisuuden kannalta tärkeä asia, se toisi mukanaan sisäpoliittisia ongelmia. Maat olisivat käytännössä jo Natossa ennen kuin kansalta olisi saatu mandaattia.