Perheet: Tut­ki­jat häm­mäs­te­le­vät syn­ty­vyy­den nousua pan­de­mian kes­kel­lä

Vanhat kuvat: Ku­nin­gat­ta­ren vie­rai­lu, va­laan­lui­ta ja pom­mi­kuop­pia Ai­no­las­sa

Na­to-läh­de: Suomen hal­li­tuk­sel­le tehty kris­tal­lin­kirk­kaak­si, ettei apua tule ilman jä­se­nyyt­tä

Korkea-arvoinen Nato-lähde kertoo Lännen Medialle, että Suomen hallitukselle on tehty kristallinkirkkaaksi, ettei Naton voima auta tosipaikassa suomalaisia, ellemme ole puolustusliiton jäseniä.

Jos Suomi liittyy Natoon, Helsinkiin perustettaisiin todennäköisesti 40 upseerin Szczecinin tukikohdan alainen esikunta. Suomi on ratkaisevan tärkeä maa tällä alueella, saksalainen kenraaliluutnantti Manfred Hofmann, Szczecinin tukikohdan komentaja painottaa Lännen Medialle.
Jos Suomi liittyy Natoon, Helsinkiin perustettaisiin todennäköisesti 40 upseerin Szczecinin tukikohdan alainen esikunta. Suomi on ratkaisevan tärkeä maa tällä alueella, saksalainen kenraaliluutnantti Manfred Hofmann, Szczecinin tukikohdan komentaja painottaa Lännen Medialle.

Suomessa elää ajatus, että muut länsimaat auttaisivat Suomea, jos Venäjä painostaisi meitä poliittisesti tai käyttäisi meitä vastaan sotilaallista voimaa.

Korkea-arvoinen Nato-lähde kertoo Lännen Medialle, että Suomen hallitukselle on tehty kristallinkirkkaaksi, ettei Naton voima auta tosipaikassa suomalaisia, ellemme ole puolustusliiton jäseniä.

Naton logiikka kulkee Suomen – kuten sodassa olevan Ukrainankin – kohdalla seuraavasti: pelkän kumppanimaan auttaminen asettaisi varsinaisia jäsenmaita vaaralle alttiiksi tai kasvattaisi niiden riskiä. Nato ei vaarantaisi jäsentensä Norjan, Viron, Latvian, Liettuan, Puolan tai Tanskan turvallisuutta Suomen vuoksi.

Moni suomalainen toivoo, että puolueettomana tai liittoutumattomana Suomi voisi pysyä Venäjän mahdollisen sotilaallisen toiminnan synnyttämien jännitteiden ulkopuolella. Korkea-arvoinen Nato-lähde pitää ajatusta Suomen ulkopuolisuudesta epärealistisena.

– Kun ongelma kylmän sodan aikana oli Saksan rajalla – sieltä kolmannen maailmansodan arveltiin todennäköisimmin syttyvän lähes 50 vuoden ajan – sekä Suomi että Ruotsi olivat merkityksettömiä. Ne sijaitsivat periferiassa.

– Jos konflikti Venäjän kanssa tapahtuu Baltian alueella, Suomi ja Ruotsi ovat tosiasiallisen maantieteensä ansiosta keskeisiä alueita konfliktissa.

Lännen Media pääsi pienen kansainvälisen toimittajaryhmän osana ottamaan selvää, millainen nykyisin on Euroopan vakautta vartioiva Nato ja mitä sen sisällä ajatellaan Suomesta.

Suomen maa-alue kuuluu Natossa Puolan Szczecinissä sijaitsevan Itämeren tukikohdan toiminta-alueeseen.

– Suomi on ratkaisevan tärkeä maa tällä alueella, arvioi saksalainen komentaja Manfred Hofmann Lännen Medialle.

Suomen puolustusvoimat on juuri sijoittanut upseerinsa Szczecinin Nato-tukikohtaan.

– Hän on yksi tärkeimmistä suunnittelijoistani, Hofmann kuvailee suomalaista everstiluutnanttia.

Jos Suomi liittyy Natoon, Helsinkiin perustettaisiin Szczecinin alainen 40 upseerin esikunta.

Naton harjoituksissa on vuosina 2016 ja 2017 käytössä yhtenä skenaariona tilanne, jossa uhka Nato-maita kohtaan tulee Suomen maa- ja merialueilta.

Nato-lähde arvelee, että Helsingissä ja Tukholmassa pohditaan ”tosiasiallisen maantieteen” takia kuumeisesti Natoon liittymistä ja viidennen artiklan turvatakuiden hankkimista.

Jäsenyyspäätös hyödyttäisi myös Natoa, mutta selväksi tehdään, että Natossa ajatellaan Suomen tarvitsevan enemmän Natoa kuin päinvastoin. Gotlanti, Ahvenanmaa ja koko Itämeren ympäristö ovat Natolle strategisesti tärkeitä, mutta eniten puolustusliiton suorituskykyä parantaisi mahdollisuus tukeutua Ruotsin ja Suomen lentokenttiin.

Taustakeskusteluissa Suomen arvioidaan suomettuvan ja jäävän lopulta Venäjän sotilaalliseen etupiiriin, jos emme liity Natoon.

Suomen pelätään jäävän myös Venäjän taloudellisen painostuksen armoille.

Amerikkalaiset tuovat esille näkökohdan, että Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen taloutta ja antaisi valtiolle ja yrityksille selkänojaa Venäjän kanssa käytävään kauppaan.

– Suurin testi teille olisi kestää Venäjän propaganda jäsenyysprosessin aikana. Jäsenyyden jälkeen tilanne rauhoittuu. Venäläiset ovat käyneet paljon kauppaa norjalaisten ja saksalaisten kanssa, vaikka nämä ovat olleet Natossa, eräs lähde huomauttaa.