Saksalainen ajokultuuri voi lyödä ällikällä suomalaisen autolomailijan.
Saksan baanoilla voi painaa nasta laudassa, elleivät ruuhkat ja monet tietyöt keskeytä menoa. Verkkaiseen liikenteeseen tottuneille suomalaisautoilijoille nopeatempoinen saksalainen liikenne voi olla hermoja repivä kokemus. Autobaana imaisee autoilijan lähes automaattisesti mukaansa tultiinpa Saksaan sitten maanteitse tai Itämeren yli Travemündeen tai Rostockiin.
Tavallisilla maanteillä ajetaan kahdeksankympin ja satasen välillä, mutta yli puolella maan autobaanoista saa päästellä nasta laudassa. Rekkojen välissä voi körötellä hitaammin, mutta samalla ottaa riskin, että muuttuu rusinaksi yliväsyneen kuljettajan jysäyttäessä edellä junnaavan kuorma-auton perään.
Kolmikaistaisella autobaanalla varma valinta on keskikaista. Tarkkana pitää kuitenkin olla, sillä toisiaan ohittelevat rekat voivat kurvata myös sille yllättäen ja usein vielä ilman vilkkua. Suomalaisille on uutta, että kolmikaistaisilla osuuksilla on määrätty paikka paikoin ylämäessä ohituskaistalle alin sallittu nopeus, mikä on yleensä 80 kilometriä tunnissa.
Autobaanalla ajaminen on tilastollisesti turvallisinta, mutta kun onnettomuus sattuu, niin siitä seuraa suurien nopeuksien ja tiheän liikenteen takia pahaa jälkeä.
Varmin tapa joutua onnettomuuteen tai parhaimmassa tapauksessa vain suuriin vaikeuksiin on peruuttaa takaisin ulosajoliittymään. Kortti lähtee moottoriteillä pelkästä peruutusvalojen välähdyksestä. Armoa ei anneta edes ulkomaalaisuuden perusteella. Lue lisää vinkkejä oikeasta ajotyylistä Saksan moottoriteillä perjantain Kalevasta.