Sotaharjoitukset: Ou­lu­lai­nen Teemu Hil­tu­nen, 25, sai käskyn ker­taa­maan ja suureen Na­to-har­joi­tuk­seen

Yritykset: Kem­pe­le­läi­sen Lehdon työ­ka­lu­ja huu­to­kau­pa­taan nyt pilk­ka­hin­taan

Vastaa kyselyyn: Pitääkö hiih­to­lo­mal­la hiih­tää?

Mainos: Tilaa Kaleva tästä

Nasa haluaa hyö­dyn­tää Suo­mes­sa ke­hi­tet­tyä la­ser­kei­laus­rep­pua Kuun kar­toit­ta­mi­ses­sa – repun ke­hit­ti­vät maan­mit­taus­lai­tok­sen tut­ki­jat

Antero Kukko mittaamassa laserkeilausrepun avulla viisi vuotta purkauksen jälkeen edelleen höyryävää Laavakenttää Holuhraunissa, Islannissa.
Antero Kukko mittaamassa laserkeilausrepun avulla viisi vuotta purkauksen jälkeen edelleen höyryävää Laavakenttää Holuhraunissa, Islannissa.
Kuva: Maanmittauslaitos

Yhdysvaltain avaruushallinto NASA suunnittelee tutkivansa Kuun pintaa Suomessa kehitetyn laserkeilausrepun avulla. NASAn tarkoituksena on hyödyntää suomalaiskeksintöä erityisesti Kuun pimeimpien kolkkien tutkimuksessa, kerrotaan Maanmittauslaitoksen tiedotteessa.

Laserkeilausrepun ovat kehittäneet Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen FGI:n tutkimusprofessorit Antero Kukko ja Harri Kaartinen Pulmankijoella reilut kymmenen vuotta sitten. Siellä tutkijat joutuivat kuljettamaan kymmenien kilojen painoista laserkeilauslaitteistoa ensin kumiveneellä ja sitten maitokärryllä.

– Syntyi ajatus asentaa mittalaitteet rinkkaan. Sen avulla tuli mahdolliseksi kuljettaa laitteita upottavassa ja epätasaisessa maastossa kohtuullisen vaivattomasti, ja myös kahlata joen yli, Antero Kukko kertoo tiedotteessa.

NASAn haasteena Kuussa on se, että paikannussatelliitit eivät siellä toimi. NASA selvittää, voisiko reppukeilaimen laittaa astronautin selkään.

NASAn testaama reppukeilain edustaa uusinta teknologiaa. Sitä on kehitetty vuosien ajan NASAn ja Paikkatietokeskus FGIn asiantuntijoiden yhteistyönä.

Reppukeilain kartoittaa ympäristöä reaaliajassa ja tekee siitä 3D-mallin. Nykyään sitä hyödynnetään tutkimuskäytön lisäksi kaupallisella puolella kuten rakentamisessa ja infrastruktuurin ylläpidossa.

– Reppu mahdollistaa tarkan mittaamisen alueilla ja maastoissa, joissa ei voi mitata ajoneuvojärjestelmillä. Repun etuna on liikkuvuus, jonka avulla tuottavuus on parempaa verrattuna kolmijalan päältä tapahtuvaan maalaserkeilaukseen, sanoo Antero Kukko.