Närhi pistää kaikki peliin heti keihään al­ku­kar­sin­nas­sa

Keihäänheittäjä Matti Närhen urasta saisi monta sankaritarinaa. Harva urheilija on noussut kahden selkäleikkauksen ja yhden rajun olkapää- ja akillesvamman jälkeen olympiaurheilijaksi.

Keihäänheittäjä Matti Närhen urasta saisi monta sankaritarinaa. Harva urheilija on noussut kahden selkäleikkauksen ja yhden rajun olkapää- ja akillesvamman jälkeen olympiaurheilijaksi. Närhen viimeisin vamma oli olkapään rikkoutuminen MM-kisoissa 2001. Siitä pitäen hän on ajatellut vain Ateenan olympialaisia. - Kaikki on tehty mitä on voitu, Närhi sanoo.

Närhi on tällä kaudella kilpaillut kolme kertaa. Kisojen keskiarvo on 80,78. Sen perusteella 81 metrin karsintarajan rikkomisen huomisen olympiakarsinnassa ei pitäisi olla ylivoimaista. Närhi tietää kokemuksesta, että arvokisakarsinta ei ole läpihuutojuttu.

- Karsinnassa on pakko panna kaikki peliin. 81 metriä pitää heittää, jos aikoo loppukilpailuun, Närhi uskoo.

Närhen kuten muidenkin miesheittäjien toiveissa on, että kentälle ei ilmaannut vastatuulta.

- Se on myrkkyä. Jos vähänkin keihään kärki karkaa ylös, niin keihäs on vastatuulessa heti taivaalla. Muutenkin voi sanoa, että tekniikka on avainasia jo karsinnassa. Jos meinaa 81 metriä heittää, keihäs täytyy saada oikeaan asentoon, Närhi sanoo.



Irtiottoa lisää



Närhi, 29, varmisti olympiamatkan heittämällä Pihtiputaalla hyvissä tuulioloissa 86,61. Sen jälkeen hän on kilpaillut vain Kalevan kisojen karsinnassa (78,99). Loppukilpailun hän jätti heittämättä, sillä aiemmin loikkaharjoituksessa kipeytynyt olkapää kipuili ja Närhi katsoi parhaaksi säästää sitä.

Olkapää ei ole sittemmin harjoituksissa vaivannut ja sillä on voinut heittää ilman kipua. Harjoitukset ovat kulkeneet hyvin, keihäs on lentänyt jopa paremmin kuin ennen Pihtiputaan kisaa.

- Nyt tehdyt harjoitukset ovat olleet kesän parhaita, valmentaja Kari Ihalainen sanoo.

Vanhojen vammojensa takia Närhi on viime vuosina tehnyt paljon kuntouttavaa harjoittelua. Tälle kaudelle hän kuitenkin palasi vanhanmalliseen harjoitteluun.

- Edelleen on sellaisia harjoitusliikkeitä, joita ei kannata tehdä. Huomasin kuitenkin viime vuonna, kun tein vähän liian ahkerasti kuntoutusliikkeitä, että se vei kehosta irtioton. Nyt harjoittelua on muutettu sellaiseksi kuin se ennen oli, Närhi kuvailee Pihtiputaan hyvien heittojen taustaa.

Ilmoita asiavirheestä