Pääkirjoitus

Näpräämisen aika on ohi

Standard & Poor’sin tekemä luottoluokituksen lasku muistuttaa, ettei Suomessa ole pystytty tekemään tarvittavia uudistuksia. Ongelmat ovat suuret mutta ratkaistavissa.

Suomen taloussyöksy hipoo jo aiempia 1990-luvun alkuvuosien ennätyksiä. Lähes kuusi vuotta kestäneelle kurimukselle ei näy loppua.

Irtisanomiset ja lomautukset ovat lisääntyneet Suomessa nopeasti. Työttömyyden kasvu on hyydyttänyt kotimaista kysyntää. Esimerkiksi kaupanala on suurissa vaikeuksissa.

Äskeinen Standard & Poor’sin tekemä luottoluokituksen lasku ei ole kohtalokas, mutta se muistuttaa, ettei Suomessa ole kyetty rakenneuudistuksiin eikä pitkäaikaiseen palkkapolitiikkaan. Myös työttömyys pahenee.

Työttömyysaste oli syyskuussa 8,2 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan. Työttömänä on lähes 220 000 suomalaista. Työ- ja elinkeinoministeriön erilaisen tilastoinnin mukaan työttömiä on huomattavasti enemmän, 315 000.

Talouden pohja ei ole kestävä. Hyvät neuvot ja rohkeat otteet ovat tarpeen.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta kuunteli tiistaina talousviisaiden näkemyksiä siitä, miten Suomi nousisi kuopasta. Asiantuntijoiden lääke oli perin tuttua ja moneen kertaan kuultua: elvytys, monivuotinen palkkaratkaisu, verotuksen laskeminen, kotimaiset rakennushankkeet. Kovin oli vähän uutta professoreiden, eläke- ja elinkeinojohtajien ja tutkijoiden puheissa.

Nopeammaksi selviytymiskeinoksi on julkisuudessa tarjottu muun muassa palkka-alea eli sisäistä devalvaatiota. Ekonomistipiireissä suosittu ratkaisu ei ole kestävä, vaikka siihen kytkettäisiin tuloveron lasku.

Palkkojen leikkaaminen murjoisi kotimaisen kysynnän entistä ahtaampaan rakoon. Vienti kenties kohenisi, mutta kotimarkkinat pysähtyisivät. Seurauksena olisi työttömyyden kasvu entisestään.

Suomen ongelmat ovat suuret mutta täysin ratkaistavissa. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi vuosi sitten raportin, jossa tavoitteeksi asetettiin 200 000 uuden työpaikan luominen yrityksiin vuoteen 2020 mennessä. Maa tarvitsee politiikkaa, joka lisää työpaikkoja ja kannustaa työntekoon. Vain niillä keinoin on mahdollista lisätä talouskasvua ja täyttää kestävyysvaje.

Työpaikkoja on mahdollista luoda yritysten investointiedellytyksiä parantamalla ja elvytyksellä. Kokonaan toinen kysymys on, mistä Suomi saa tarvittavan työvoiman. Eläkeiän nosto on yksi keino, mutta ei riittävä.

Suomessa on jäänyt miltei huomiotta kauhukuva, jossa maassa voi vallita yhtäaikaa sekä suurtyöttömyys että työvoimapula.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajan Juhana Vartiaisen laskelmien mukaan 8 prosentin työttömyysasteesta vähennetty rakenteellinen työttömyys paljastaa, että Suomessa on vain 50 000 sellaista työtöntä, jotka voi kouluttaa uusille toimialoille.

Määrä ei riitä kasvun käynnistämiseen, sillä elinkeinoelämä tarvitsee työvoiman tarjontaa. Yritykset eivät välttämättä uskalla investoida maahan, jossa työmarkkinoilla ei ole saatavilla tarpeeksi koulutettua väkeä.

Haluttiinpa tai ei, Suomi ei nouse lamasta ilman työperäistä maahanmuuttoa.