Kirjoittaja on Kalevan yleisöarvioija, joka raportoi yleisön näkökulmasta Oulun juhlaviikkojen festivaalitapahtumista.
Ilmastonmuutos ja maailmanrauha -symposiumi ja Ilmakitaransoiton MM-kisat 24.8. Rotuaarin aukio
Perjantaina 24. elokuuta järjestetty Ilmastonmuutos ja maailmanrauha -symposiumi tarjosi vinkkejä ilmastotekoihin ja innosti ihmisiä kehittelemään ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Koko tapahtuman keskeisimmäksi sanomaksi nousi yksilöiden valintojen merkitys, sillä jokainen pystyy valinnoillaan vaikuttamaan omassa lähipiirissään ja näin vaikutuksen kenttä lopulta laajenee. Voima piilee joukossa, mutta joukko rakentuu yksilöistä.
Symposiumista halutaan tehdä tulevaisuudessa iso ja kansainvälinen tapahtuma, mutta se tarvitsee vielä kehittelyä. Tapahtumapaikkana Rotuaari oli hyvä, mutta ohjelmiston eri osaset eivät muodostaneet aivan yhtenäistä kokonaisuutta. Jatkuvat tekniset ongelmat veivät myös tilaa itse asialta. Haasteista huolimatta symposiumissa vallitsi positiivinen ilmapiiri, ja maailman pelastavaan ideakilpailuun osallistuneet ilahduttivat kekseliäisyydellään. Puitteet kuuntelijalle olivat myös kohdallaan, sillä symposiumin pystyi seuraamaan alusta loppuun tai kierrellä ohikulkumatkalla katsomassa vain haluamansa osan.
Isosta ja kansainvälisestä meiningistä ei sen sijaan ollut puutetta Rotuaarilla myöhemmin perjantai-iltana järjestettävässä Ilmakitaransoiton MM-kisojen finaalissa. Kilpailijoita oli saapunut paikalle useasta eri maasta, jopa Australiasta asti. Itse finaali oli mukavan tiivis paketti, jonka jokainen osa toimi mutkattomasti ja piti mielenkiinnon yllä. Juontajat ja erityisesti Nordic Thunder eli Justin Howard osasi ottaa yleisön mukaan hyvällä tilannekomiikallaan.
Heille, joille tapahtuma ei ole tuttu, ilmakitaran soittaminen voi herättää ajatuksen päättömästä ja ehkä kiusallisestakin lavalla heilumisesta. Tunnelma oli kuitenkin kuin ison artistin keikalla. Kilpailijoilla ei saanut olla lavalla mitään lavasteita, joten yleisö oli saatava mukaan täysin omin voimin. Tämän vuoksi asut, lavalla liikkuminen ja karisma olivat huipussaan, joten tapahtumassa ei ollut mitään kiusallista tai päätöntä. Esitykset olivat myös hyvin lyhyitä, kuin mininäytelmiä, joihin oli pyritty saamaan punainen lanka. Varsinaista monitaituruutta siis.
Ilmakitaransoiton MM-kisojen finaalissa painotettiin hyvän show’n lisäksi rauhan sanomaa, sillä jos käsissään pitää ilmakitaraa, ei pahuudelle jää sijaa. Tämä kunnioitettava päämäärä näkyi hyvänä yhteishenkenä kilpailijoiden ja yleisön kesken, eikä edes loppua kohden alkanut kaatosade kylmettänyt fiilistä.