Veli-Pekka Tätilän sormet lentävät näppäimistöllä ja kaiuttimista kuuluu synteettinen puhe, joka kertoo hänelle, mitä tietokoneen ruudulla tapahtuu. Puhe on niin nopeaa, että siitä on vaikea saada selvää, mutta Tätilä on tottunut pulinaan. "Tämä on täysin ymmärrettävää, kun on kymmenen vuotta kuunnellut tätä", syntymästään asti näkövammainen Tätilä virnistää.
Tätilä demonstroi tietokoneella erilaisia ongelmia, joita näkövammainen kohtaa visuaalisuuteen perustuvan teknologian kanssa.
Ruudunlukuohjelma lukee näytön tekstin sitä mukaa, kun käyttäjä liikkuu esimerkiksi valikoissa tai vaikkapa hakukoneen tuloksissa verkkosivulla. Vaikka tietokoneen käyttämiseen pelkällä näppäimistöllä tottuu, on se silti näkövammaiselle väistämättä näkevää käyttäjää hitaampaa: hän kun ei voi osoittaa ja klikata hiirellä haluamaansa kohdetta.
"Näkeväthän silmäilevät näyttöä muualtakin, kuin missä kursori on juuri sillä hetkellä. Ruudunlukuohjelma taas voi olla vain yhdessä paikassa kerrallaan, jolloin kokonaisuuden hahmottaminen on näkövammaiselle vaikeaa", Tätilä sanoo.
Lisäksi on toimintoja, joita näppäimistöllä ei edes voi tehdä, kuten elementtien raahaamista hiirellä ja pudottamista uuteen paikkaan.
Verkkosivuilla Tätilä liikkuu ripeästi tab- eli sarkainnäppäimellä sivun elementistä toiseen. Jokainen linkki, tekstilaatikko tai kuva on oma elementtinsä, jotka käydään järjestyksessä läpi. Yleensä varsinaiseen sisältöön pääseminen vaatii melkoista naputtelua, kun käydään läpi sivun bannerimainokset ja muu sälä.
"Google kikkailee siten, että hakutulokset on määritelty otsikoiksi. Pääsen siis pikanäppäimellä suoraan tuloksiin ilman tab-näppäimellä loikkimista. Harmittavan usein näin ei netissä kuitenkaan ole, eikä sivujen elementtejä ole määritelty riittävän hyvin", Tätilä luonnehtii.
24-vuotias Tätilä on tehnyt Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitokselle pro gradu -työnsä käyttöliittymien kehittämisestä näkövammaisille. Laudaturin saaneessa opinnäytetyössä Tätilä listaa erilaisia graafisen käyttöliittymän ongelmia ja ratkaisuja näppäimistökäytön kannalta. Monesti näkövammaisiakin hyvin palvelevan verkkopalvelun tai ohjelmiston toteuttamiseen riittäisi huolellisuus.
"Standardien käyttäminen kuten vaikkapa W3C:n ohjeet verkkosivujen käytettävyydestä auttaisivat asiaa. Silloin voisi luottaa siihen, että rakenne on aina samanlainen. Otsikko olisi otsikko ja kappale olisi kappale, mikä ei tarkoita sitä, että niiden pitäisi näyttää otsikolta. Riittää, että tietokone tunnistaa sen otsikoksi. Tämä voisi auttaa näkeviäkin, mutta suunnittelussa ajatellaan niin paljon hiiren käyttämistä."
Lisäksi olisi hyödyllistä käyttää kuvissa selittävää tekstiä. Verkkosivun kuvaelementtiin voi liittää tekstin, jonka näkee, kun vie hiiren kuvan päälle. Ruudunlukuohjelmakin tunnistaa sen ja lukee sen ääneen.
"Ja kunnolliset linkit ovat tärkeitä. Kaikista turhin linkki on ´click here´ tai ´go there´. Ei se ´here´ kerro minulle mitään", Tätilä nauraa.
Tätilä käyttää ahkerasti Windowsin pikanäppäimiä, joita on paljon monille tuttujen kopioimiseen ja liittämiseen käytettyjen ctrl-c- ja ctrl-v-komentojen lisäksi. Eri ohjelmistoissa vain yleisimmät pikanäppäimet ovat yhteisiä, ja on paljon ohjelmistokohtaisia näppäimiä. Näkövammainen toimii pitkälle muistin avulla, ja pikanäppäinten muistettavuus on erittäin tärkeää. Jos kaikki pikanäppäimet olisi johdettu loogisesti toiminnoista, niiden muistettavuus ja sitä kautta käytettävyys paranisi. Helpotusta tarjoaisi myös mahdollisuus määritellä itse pikanäppäimet.
Tätilä korostaa myös hakutoimintojen kehittämistä. Jos tietää hakevansa tiettyä komentoa valikossa, olisi hyvä, jos siihen voisi siirtyä suoraan haulla sen sijaan, että pitää käydä kaikki sitä edeltävät vaihtoehdot läpi tai yrittää muistaa pikanäppäin.
"Säännöllisten ilmauksien tukeminen hakutoiminnoissa olisi myös erinomainen tapa parantaa käytettävyyttä", Tätilä sanoo ja tarkoittaa mahdollisuutta käyttää hakutermeissä erilaisia operaattoreita, kuten jokerimerkkejä sanan tai sanan osan haussa käyttöliittymätasollakin, jolloin voisi etsiä vaikkapa kaikkia Tallenna-komentoja kirjoittamalla "tall*": Tallenna, Tallenna nimellä, Tallenna liitteet ja niin edelleen.
Tätilän ehdotuksista monet avautuvat helposti ohjelmoijille ja muille tehokäyttäjille, mutta Tätilän mielestä niistä on apua tavallisillekin näkövammaisille käyttäjille.
"Tarkoitus on kuitenkin tehdä mahdollisimman mutkattomia käyttöliittymiä. Tehokäyttäjälle tehty käyttöliittymä säästäisi myös peruskäyttäjän aikaa", Tätilä uskoo.
Veli-Pekka Tätilän pro gradu
"GUI-kontrollien näppäimistökäytön tehostaminen näkövammaisille": http://vtatila.kapsi.fi/downloads/gradu.pdf
