Kaavoitus: Vä­li­ky­län ja Ruskon teol­li­suus­aluei­den väliin suun­ni­tel­laan uutta työ­paik­ka-aluet­ta

Sää: Ke­vät­tal­ven nätit päivät jat­ku­vat Oulun seu­dul­la, kes­ki­viik­ko­na voi tulla lisää lunta

Luitko jo tämän: Oulun ke­hu­tul­la tont­ti­po­li­tii­kal­la on kään­tö­puo­len­sa – Ve­ron­mak­sa­jien rahoja on myös tuh­lat­tu, arvioi apu­lais­pro­fes­so­ri

Mainos: Mitä enemmän tiedät sitä helpommin äänestät, tilaa tästä Kaleva Digi + Lehti 2 kk 59,90 euroa

Pääkirjoitus
Tilaajille

Nä­kö­pii­ris­sä ovat pe­ru­na­kuu­rin vuodet, ja po­lii­tik­ko­jen pitäisi us­kal­taa kan­sa­lai­sil­le se nyt kertoa

Ministeriön virkamiehet peräävät valtion velanotolle sitovia rajoja ensi hallituskaudesta lähtien. Hyvästä taloudenpidosta huolehtimisen pitäisi kuulua poliitikkojen vastuisiin, mutta näiltä menokuri löystyy viimeistään vaalien lähestyessä.

Usean vuoden ajan vaikutti siltä, ettei valtion velkamäärän kasvulla ole suurtakaan väliä. Valtiontaloutta ei pidä verrata yksityistalouteen, kuului hokema. Tämä huoleton ajattelu ei kirittänyt poliitikoitakaan tiukkaan taloudenpitoon.

Tänä vuonna puhetapa on muuttunut. Nollakorkokauden loppu on tehnyt paisuvasta velkamäärästä taas ongelman. Valtion ensi vuoden budjetin alijäämä on noin kahdeksan miljardia. Se kuilu täytetään taas uudella velalla.

Korkoa velkavuoresta maksetaan ensi vuonna noin puolitoista miljardia euroa. Korkomenojen kasvu on se varsinainen uhka.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.