Pääkirjoitus

Nä­kö­pii­ris­sä ovat pe­ru­na­kuu­rin vuodet, ja po­lii­tik­ko­jen pitäisi us­kal­taa kan­sa­lai­sil­le se nyt kertoa

Ministeriön virkamiehet peräävät valtion velanotolle sitovia rajoja ensi hallituskaudesta lähtien. Hyvästä taloudenpidosta huolehtimisen pitäisi kuulua poliitikkojen vastuisiin, mutta näiltä menokuri löystyy viimeistään vaalien lähestyessä.

Usean vuoden ajan vaikutti siltä, ettei valtion velkamäärän kasvulla ole suurtakaan väliä. Valtiontaloutta ei pidä verrata yksityistalouteen, kuului hokema. Tämä huoleton ajattelu ei kirittänyt poliitikoitakaan tiukkaan taloudenpitoon.

Tänä vuonna puhetapa on muuttunut. Nollakorkokauden loppu on tehnyt paisuvasta velkamäärästä taas ongelman. Valtion ensi vuoden budjetin alijäämä on noin kahdeksan miljardia. Se kuilu täytetään taas uudella velalla.

Korkoa velkavuoresta maksetaan ensi vuonna noin puolitoista miljardia euroa. Korkomenojen kasvu on se varsinainen uhka.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut