Koronavirus levisi muun maailman mukana Yhdysvaltoihin juuri, kun presidenttiehdokkaiden kampanjointi on kuumimmillaan ja esivaalikiertue käynnissä. Presidentti Donald Trumpin harteille putosi painava taakka, kinkkisen terveysuhan ratkaiseminen.
Amerikkalaisessa kulttuurissa presidentti on henkilö, jolta toivotaan johtajuutta ja johon kohdistuu odotuksia myös poikkeavissa tilanteissa. Näin kertoo Yhdysvaltoihin erikoistunut toimittaja Maria Annala.
Yhdysvalloissa oli perjantaihin mennessä vahvistettu reilut 200 koronavirustartuntaa, ja ainakin 14 viruksen aiheuttamaa kuolemantapausta. Moni seuraa tarkasti, miten presidentti Donald Trump toimii tilanteen ratkaisemiseksi.
– He ajattelevat, että on presidentin tehtävä suojella heitä ja pitää huolta siitä, että mahdollisimman harva amerikkalainen sairastuu ja ettei virus pääse leviämään pahaksi epidemiaksi Yhdysvalloissa, Annala kertoo.
Trump on pyrkinyt rauhoittelemaan kansaa keinolla – tai väitteellä – millä hyvänsä. Muun muassa The New York Timesin faktantarkistuksen mukaan Trump on esittänyt useita joko valheellisia tai kaunisteltuja väittämiä viruksesta.
Annala sanoo, että alkuun Trumpin linja oli lähinnä, että "jos leikin, ettei tätä ole olemassa, niin ehkä minun kannattajani eivät huomaa, että se on olemassa".
Kuin autoritaarinen johtaja hän pyrki vakuuttamaan kansalleen, ettei mitään hätää ole, sanoivat faktat mitä tahansa.
Tällä viikolla kampanjoidessaan Pohjois-Carolinassa Trump vakuutti väkijoukolle painostaneensa lääkeyhtiöitä nopeaan toimintaan. Rokote tulee olemaan tarjolla "uskoakseni melko pian", Trump kertoi.
Maailman terveysjärjestö WHO on kuitenkin arvioinut, että rokote on saatavilla aikaisintaan vuoden päästä.
Helmikuun loppupuolella Trump kertoi vain 22 yhdysvaltalaisen saaneen tartunnan, vaikka todellisuudessa vahvistettu luku oli 70. Samalla hän kutsui ensimmäistä koronavirukseen kuollutta yhdysvaltalaista "upeaksi naiseksi". Todellisuudessa uhri oli mies.
Pencen poliittinen koitos
Kun vähättely ei auttanut ja Trumpin hallinto yhä sai kritiikkiä koronaviruksen hoitamisesta, oli keksittävä muuta. Helmikuun lopussa Trump ilmoitti nimittäneensä varapresidentti Mike Pencen johtamaan koronaviruksen torjumista.
Parhaimmillaan päätös voi tarkoittaa sitä, että onnistuminen vauhdittaa niin Pencen poliittista uraa kuin Trumpin pääsyä toiselle kaudelle. Jos taas Yhdysvallat Pencen johdolla epäonnistuu torjumaan viruksen leviämisen, lopputulos voi olla päinvastainen.
Heittikö Trump siis oikeana kätenään toimivan Pencen susille nimittämällä hänet tehtävään?
Annala ei pidä todennäköisenä, että Pence olisi menettämässä paikkansa. Pencen lojaalius Trumpia kohtaan ei ole horjunut – joskaan Trumpin tapauksessa kenenkään paikkaa ei voi pitää täysin varmana. Trumpin tiedetään erottaneen useita henkilöitä, joiden kanssa on ajautunut erimielisyyksiin.
Annala arvelee, että Trump ei itse halunnut ikävää tehtävää hoidettavakseen ja nimitti siksi Pencen. Varapresidentin nimittäminen tehtävään antaa kansalle vaikutelman siitä, että hallinto suhtautuu virukseen vakavissaan.
Vaikka Trump on siirtänyt Pencen vastuuhenkilöksi, yhdysvaltalaismedian mukaan hän esiintyy televisiossa jopa useita kertoja päivässä ja pitää yhä itsensä "pääpuhujana" asiaan liittyen.
Loppuuko kättely?
Trumpin kautta ovat leimanneet monenlaiset kohut, mutta koronavirus on uudenlainen koitos. Vastaavaa Trumpin hallinto ei ole aikaisemmin eteensä saanut. Kaiken lisäksi kriisi ajoittuu huonoon aikaan, sillä käynnissä on parhaillaan vaalivuosi.
Voimakkaasti jakautuneessa maassa koronavirus tuskin kovin nopeasti heilauttaa Trumpin kannatusta. Annalan mukaan on odotettavissa, että ne, jotka eivät pidä Trumpista, ovat tyytymättömiä mihin tahansa, mitä hän tekee. Vastaavasti ne, jotka ovat hänen puolellaan, eivät kovin kepein perustein käänny häntä vastaan.
Ainakin toistaiseksi koronavirus on levinnyt Yhdysvalloissa maltillisesti. Pahimmin se on iskenyt Washingtonin osavaltioon, jossa vahvistettuja tartuntoja ja kuolemantapauksia on osavaltioista eniten. Ensi tiistaina Yhdysvaltojen esivaalikiertue siirtyy Washingtoniin ja viiteen muuhun osavaltioon.
Tähän asti esivaalit on käyty normaalisti. Jos virus lähtee leviämään nykyistä voimakkaammin, se voi pakottaa ehdokkaat ja vaalijärjestäjät muuttamaan suunnitelmiaan. Kampanjointi voi siirtyä julkisista tiloista verkkoon.
Viruksen leviäminen voisi myös vähentää paikallisten intoa lähteä jonottamaan vaaliuurnille, jolloin äänestysprosentti esivaaleissa voisi laskea.
Mutta jatkuuko kättely vaalitilaisuuksissa, yhdysvaltalaismediassa pohditaan. Ainakin istuva presidentti on vakuuttanut, että jatkuu.
Trumpin mukaan politiikassa on mahdotonta toimia kättelemättä.
– Minä kättelen ketä tahansa. Olen ylpeä siitä, Trump sanoi Reutersin mukaan.
– Sitä kuulee paljon juttuja kättelemisen välttämisestä... Se ei ole pysäyttänyt minua lainkaan.
Kirjoittaja on Lännen Median toimittaja.