Hyvin usealta taholta on muka tasa-arvon nimissä kauhisteltu, kuinka vain miehillä on pakkosotaväki. Ei se ole mikään pakko, vaan jokaisen suomalaisen miehen velvollisuus ja oikeus.
Nyt tähän kilpalaulantaan on ryhtynyt varusmiesliitto, joka ehdottaa myös kaikille naisille kutsuntoja, joskaan ei pakollista asevelvollisuutta.
Jos Varusmiesmiesliitto haluaa myönteistä julkisuutta itselleen, niin se voisi esittää vaikkapa samanlaista maamiinojen hallintaoikeutta kuin on naapurimaalla tai Kiinalla ja Yhdysvalloilla. Siihen aloitteeseen he saisivat pikaisesti 50 000 kannattajan nimilistat.
Varusmiesliiton pitäisi itse ymmärtää tai pitäisi ainakin edes ymmärtää kysyä joltain vanhemmalta sedältä tai peräti sotiemme veteraanilta, mihin tämä niin sanottu tasa-arvoinen varusmiesjärjestelmä johtaisi. Se johtaisi niihin sylttytehtaisiin, jotka haluavat tuhota nyt voimassa olevan hyvän suomalaisen puolustusjärjestelmän.
Juonena on, että ensiksi kyllä riittäisi naisille kutsunnat, mutta sitten niin sanotun tasa-arvon nimissä esitetään heille jopa asevelvollisuutta. Koska se ei kuitenkaan toteudu, niin sitten vaaditaan, että niin miesten kuin naistenkin osalta pitää siirtyä vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen. Seuraavaksi saisimme ryhtyä vaihtamaan lipun väriä.
Tätä nämä piirit ajavat. Juuri sama taktiikka kuin avioliittolaissa. Ensiksi esitettiin vain rekisteröimistä, ei missään tapauksessa adoptiota tai vihkimistä. Samalla tavalla vyörytettiin jalkaväkimiinojen poistoa. Mitenkä on käynyt? Kun antaa pikkusormen, niin se vie kohta koko käden.
Tuskin varusmiesliitto haluaa tämmöistä lopputulosta! Tällainen keskustelu on vaarallista Suomen puolustusvoimille. Näille ajatuksille voisi päätöspuheen pitää puolustusministeri.
Suomen naiset olivat viime sotiemme aikana merkittävä turva koko maalle. Lottien ja muiden naisten työt niin rintamalla kuin kotona auttoivat Suomea kestämään.
Tämänhetkinen varusmiesjärjestelmä sopii nykyisessä laajuudessaan myös erityisen hyvin Suomen naisillekin. Varusmiespalvelun ulkopuolelle jääville naisille riittää kriisiaikana paljon muita tehtäviä, mihin miehiä ei riitä tai missä toimissa naiset ovat jopa parempia – ja niitä on runsaasti.