Tänään 25.11. vietetään YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Naisiin kohdistuva väkivalta on globaali ilmiö ja erityisen synkkä häpeatahra Suomessa, jopa pääministerimme mittapuulla. Huolimatta kaikista jo tehdyistä toimista, väkivalta ei ole merkittävästi vähentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana.
Noin joka kymmenes 20–64-vuotias nainen on kokenut fyysistä tai henkistä lähisuhdeväkivaltaa Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2022, selviää Pohteen hyvinvointisuunnitelmasta.
Naisiin kohdistuvassa väkivallassa on perimmältään kysymys kontrollista eli tavoista hallita toista. Naisten kontrolloimisella on pitkä historia myös Suomessa, jossa esimerkiksi nainen sai avioliiton myötä säilyttää oman nimensä tai lapselle sai antaa myös äidin sukunimen vasta 1986, ja avioliitossa tapahtuva raiskaus tuli rikolliseksi vasta 1994.
Väkivaltaa ylläpitävät rakenteet ja kulttuuri, jotka sallivat väkivallan. Asenteet muuttuvat hitaasti ja niin kauan, kun kulttuurissamme hyväksytään naisviha esimerkiksi vitsailun, epätasa-arvoisten sukupuoliroolien tai asenteiden kautta, myös väkivalta pysyy osana kulttuuriamme.
Pelkkä väkivallan hiljainen vastustaminen ei enää riitä, vaan jokaisen on myös aktiivisesti toimittava väkivaltaa vastaan. Turvallinen yhteiskunta on meidän kaikkien vastuulla.
Katri Leino-Nzau
toiminnanjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliitto
Salla Kajanmaa
viestinnän asiantuntija, Naisjärjestöjen Keskusliitto