Naisia hou­ku­tel­laan rekan ja lin­ja-au­ton rattiin

NaisWay-hankkeen tavoitteena on rohkaista naisia hakeutumaan perinteisille miehisille aloille, kuten juuri kuljetukseen ja logistiikkaan. Samalla se rohkaisee alalla jo olevien naisten urakehitystä johto- ja esimieskoulutuksen avulla, kertoo hankeen projektipäällikkönä toimiva Auli Toivonen Jalasjärven ammatillisesta aikuiskoulutuskeskuksesta.

Hannele Gladin mukaan jokainen päivä linja-auton ratissa on erilainen, vaikka ajaisikin samaa linjaa. "Kun tätä työtä on nyt tehnyt 24 vuotta ja yhä tuntee olevansa omalla alallaan, niin ei kai tämä ihan huono valinta ole voinut olla."
Hannele Gladin mukaan jokainen päivä linja-auton ratissa on erilainen, vaikka ajaisikin samaa linjaa. "Kun tätä työtä on nyt tehnyt 24 vuotta ja yhä tuntee olevansa omalla alallaan, niin ei kai tämä ihan huono valinta ole voinut olla."
Kuva: TAPIO MAIKKOLA

NaisWay-hankkeen tavoitteena on rohkaista naisia hakeutumaan perinteisille miehisille aloille, kuten juuri kuljetukseen ja logistiikkaan. Samalla se rohkaisee alalla jo olevien naisten urakehitystä johto- ja esimieskoulutuksen avulla, kertoo hankeen projektipäällikkönä toimiva Auli Toivonen Jalasjärven ammatillisesta aikuiskoulutuskeskuksesta.

Nainen ei enää ole täysin kummajainen kuljetusalalla, olkoonkin että yleisessä katsannossa sitä yhä pidetään täysin miesvaltaisena alana. Linja-autonkuljettajista naisten osuus lähentelee Toivosen tietojen mukaan jo kymmentä prosenttia. Kuorma-autonkuljettajista naisia on AKT:n tilastojen vain neljä prosenttia.

Kuljetusalaa pidetään yleisesti raskaana alana ja jo se on omiaan karsimaan sen naisten ammattien toivelistalta. Toisaalta naisten hakeutumista alalle haittaavat myös alaa koskevat määräykset.

Perusvaatimus numero yksi on C-kortin, eli kuorma-autokortin ajaminen. Niiden suorittaminen on nykyisin paljon harvinaisempaa kuin 1980-luvulla. Määrä on vähentynyt jopa niin, että sopivan kortin puuttuminen haittaa jo yleensäkin työvoiman saantia alalle.

Vielä 1980-luvun lopussa kuorma-autokortteja suoritettiin noin 30 000 kpl vuosittain. Sen jälkeen suoritettujen kuorma-autokorttien määrä on romahtanut selvästi.

Nykytilanteesta antaa hyvän kuvan se, että vuonna 2005 kuorma-autokortteja ajettiin Autorekisterikeskuksen tilastojen mukaan 18 384. Näistä naisten suorittamia oli vain 3 084.

Toinen haittaava tekijä on 21 vuoden vähimmäisikä, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että ajokortin ajamisen jälkeen alalle mielivän naisen olisi tehtävä kolme vuotta muita töitä, ennen tarvittavaa jatkokoulusta.



Tuntumaa raskaaseen


Oulun NaisWay On the Road -tapahtumassa on naisilla mahdollisuus kokeilla, miltä tuntuu ajaa puoliperävaunuyhdistelmää tai linja-autoa alan opettajien opastuksella suljetulla alueella.

Tapahtuma järjestetään Oritkarissa yhdistettyjen kuljetusten terminaalin pihalla. Siellä on järjestelyistä vastaavan JAKK:n Oulun toimiston vetäjän Timo Kivelän mukaan läsnä myös alan naisammattilaisia, joiden kanssa voi keskustella työn asettamista vaatimuksista ja työmahdollisuuksista.

Paikalle tuodaan myös sähköveturi, jossa kuljettajana toimii nainen. Veturiin pääsee tutustumaan, mutta ajamaan sillä ei pääse, koska terminaalialueen rataa ei ole sähköistetty.

Äitienpäivän kunniaksi tarjolla on luonnollisesti myös kakkukahvit ja ohjelmaan kuuluu myös laskuvarjohyppy-näytös puolen päivän aikaan. Tilaisuus alkaa kello 10 ja päättyy kello 15.

Ilmoita asiavirheestä