Näin tehdään pe­rus­teel­li­nen ke­vät­puh­dis­tus autolle

Tämä juttu on Auto Bildin tuottamaa sisältöä.

Viimeistään siinä vaiheessa, kun kevätsateet ja kunnallinen kunnossapito ovat pesseet tienpinnoista pois maantiesuolan ja hiekoitushiekan, on aika puhdistaa auto perusteellisesti. 

Auton peseminen ei kuu­lemma ole talvella jär­kevää. Väittämää perus­tellaan usein sillä, että auto likaantuu kuitenkin pian uu­destaan. Tottahan se onkin – mut­ta pestäänhän likaiset lattiatkin, vaikka ne likaantuvat varsin pian uudelleen?

Kyse on auton ylläpidosta. Auto on suurimmalle osalle meistä yksi kalleimmista yksittäisistä hankin­noista, joten siitä huolehtiminen on vähintäänkin suositeltavaa.

Säännöllinen pesu estää lian pinttymisen kiinni ja pahimmassa tapauksessa lian syöpymisen lak­ka- tai maalipinnan läpi. Pesemät­tömyys voi todellakin aiheuttaa pysyviä vaurioita auton pintaan. Lintujen happamat jätökset liene­vät vaarallisimmasta päästä, mut­ta niitä ei onneksi talvella paljon esiinny.

Talvella suurimman ongelman muodostaa maantiesuola. Ehjän maali- ja lakkapinnan läpi suola ei imeydy, mutta virheetön maalipin­ta löytyy korkeintaan tehdasuu­desta autosta. Kaikissa liikentees­sä olevissa autoissa on ainakin yksi kiveniskemä pellissä ja muutama auton alla. Ensimmäinen maalivau­rio on saattanut syntyä jo uuden auton ensimmäisen kotimatkan ai­kana. Asialle ei voi yksinkertaises­ti mitään.

Viimeistään siinä vaiheessa, kun kevätsateet ja kunnallinen kun­nossapito ovat pesseet tienpin­noista pois maantiesuolan ja hie­koitushiekan, on aika puhdistaa auto perusteellisesti talven jäljiltä. Käymme tässä artikkelissa läpi tär­keimmät asiat, mitkä pitää muis­taa, kun autolle tehdään perusteel­linen kevätpuhdistus.

Ensin alakerta

Auton peseminen kannattaa aloit­taa vanteista ja pyöränkaarista. Li­kaisimmat alueet puhdistetaan en­sin, ettei niistä leviä myöhemmissä vaiheissa kuraa maalipinnoille.

Pesuaine kannattaa aina levit­tää kuivalle pinnalle – ellei ohjeis­sa toisin käsketä – sillä näin sen laimennussuhde säilyy oikeana. Vahvasti happamien ja emäksisten pesuaineiden käyttöä kannattaa välttää. Vanteille ja käyttäjälle tur­vallisista pH-neutraaleista vaihto­ehdoista löytyy pesuteholtaan lois­tavia aineita.

Peseminen aloitetaan vanteista vanteille tarkoitetulla pesuaine¬liuoksella ja pesuvälineellä.

Kuva: Auto Bild

Sopivan vaikutusajan jälkeen vanteet huuhdellaan puhtaaksi. Talven jälkeen ensimmäinen pesu­kerta ei välttämättä tuota täydellis­tä lopputulosta. Jos jälki ei miel­lytä, samaa vannepesuainetta voi kokeilla uudelleen vanneharjalla auttamalla. Tarjolla on pehmeitä, esimerkiksi lampaanvillajäljitel­mällä päällystettyjä, pesuvälineitä myös vanteille.

Vanteiden pesun yhteydessä kannattaa pestä myös auton alus­ta ja pyöränkaaret. Tämän vuoksi on suositeltavaa suunnata ainakin kerran vuodessa itsepesupaikalle. Myös pyöränkaariin voi levittää so­pivaa pesuainetta, ja niiden pesus­sa kannattaa käyttää apuna harjaa.

Myös useissa harjapesukoneis­sa on valittavissa alustapesu, jota kannattaa hyödyntää keväällä, jos alustaa ei ole mahdollista pestä kä­sin. Harjapesukone ei kuitenkaan yllä ihmistarkkuuteen hankalien välien ja pienien kolojen puhdista­misessa.

Tärkeä esipesu

Auton maalipinnan mikronaar­muuntumisen estämiseksi pese­misen kaikkein tärkein vaihe on ennen hankaamista tehtävä huo­lellinen esipesu. Vanteiden, alus­tan ja pyöränkaarien pesemisen jälkeen auton kuivaan maalipin­taan on suositeltavaa levittää esi­pesuaine.

Vaihtoehtoja on valtavasti va­haturvallisista aineista aina vah­voihin hiilivetyliuottimiin – ensin mainitut sopivat autostaan aktiivi­sesti huolehtivalle, ja vahvemmat aineet ovat tarpeen harvemmin pesevälle. Kannattaa muistaa, että hiilivetyliuottimia ei saa käyttää paikoissa, joissa ei ole hiekan- ja öljynerotuskaivoja. Tällöin hyvän vaihtoehdon tarjoavat niin sano­tut bioliuottimet – nimestään huo­limatta ne eivät sisällä liuottimia, mutta niiden pesuteho on silti saa­tu vastaavaksi.

Tarkoitukseen sopiva esipesuaine levitetään painepullosta, sumutinpullosta tai painepesuriin liitettävästä vaahdottimesta alhaalta ylöspäin edeten.

Kuva: Auto Bild

Vahvempien pesuaineiden käy­tön jälkeen on tarpeen uusia maalipinnan suoja – yleensä siis vahakerros. Tästäkin syystä on suo­siteltavaa valita miedoin puhtaa­seen lopputulokseen riittävä pe­suaine. Toinen hyvä peruste tällä valinnalla on ympäristönäkökulma.

Esipesuaineen levitys kannattaa tehdä alhaalta ylöspäin, sillä pesu­aine pyrkii valumaan alaspäin. Pe­suaine ei saa kuivua pintaan, joten näin saadaan pisin mahdollinen vaikutus- ja työskentelyaika. Le­vitys voidaan tehdä painepesuriin saatavalla vaahdottimella tai käsin pumppupullolla. Itsepesupaikoil­la painepesureista saattaa löytyä myös pesuainetoiminto. Lopuksi pesuaine huuhdellaan huolellisesti.

Kahdella ämpärillä

Edellä kerrottujen toimenpiteiden jälkeen moni peruspesijä on tyyty­väinen – ja kyllähän auto näyttää merkittävästi lähtötilannetta puh­taammalta. Talvinen suolakäsittely on kuitenkin melko todennäköises­ti jättänyt maalipintaan kalvon, jo­ka ei poistu ilman mekaanista kos­ketusta. Samalla on hyvä puhdistaa ovisaumat ja muut rakoset pientä pensselimäistä harjaa käyttäen.

Kaksi ämpäriä ja pehmeä pesu­kinnas ovat kotipesijän ystäviä, mutta niiden käyttö on valitetta­van usein kielletty itsepesupai­koilla. Lupa omien pesuvälineiden käyttöön tulee varmistaa erikseen. Kahden ämpärin käyttö perustuu siihen, että jokaisen pienen alueen pesun jälkeen pesuväline huuh­dellaan puhdasta vettä sisältäväs­sä ämpärissä, ennen kuin se kas­tetaan jälleen pesuveteen. Näin pesuvesi pysyy puhtaana, eikä hiekkaa ja muuta likaa siirretä ta­kaisin auton maalipinnalle.

Pehmeä muovirunkoinen, pensselimäinen harja ja pesuaineliuosta sisältävä sumutinpullo ovat erinomaiset välineet ovenvälien pesemiseen.

Kuva: Auto Bild

Myöskään käsinpesuun käytettä­vän pesuaineen ei saa antaa kuivua pintaan, joten auringossa työsken­nellessä autoa joutuu usein huuh­tomaan pesun aikana useampaan otteeseen. Kinnaspesun jälkeen maalipinta kannattaa tarkastaa vielä kerran, mikäli haluaa parasta mahdollista jälkeä.

Erilaisiin ongelmiin löytyy omat aineensa. Mustat pikipaakut pois­tuvat pienpoistoaineella, kun taas ruskeanoranssi jarrupöly ja muu lentoruoste vaatii eri aineen. Mo­lempiin tosin auttaa myös niin sa­nottu puhdistussavi, jota saa nyky­ään useista automarketeista.

Pinta kuivaksi

Maantiepöly tarraa rumasti koste­aan maalipintaan, mutta auto kui­vataan vasta sitten, kun maalipin­ta on oikeasti puhdas. Konepesussa kuivaaminen tehdään pesettäjän puolesta, mutta käsinpesijöille voi suositella laadukasta mikrokui­tuista kuivausliinaa. Liina voittaa kuivaustehossa säämiskän men­nen tullen ja on myös sitä hellempi maalipinnalle.

Ovien välit ja tiivisteet kannat­taa kuivata samalla tavalla, mut­ta niille riittää pienempi eli näp­pärämpi liina. Myös vanteille voi käyttää hieman pienempää liinaa. Likaisempiin kohteisiin kannattaa käyttää huonompia liinoja ja nä­kyvälle maalipinnalle vain parasta. Mikrokuituliinoja voi pestä pyykin­pesukoneessa.

Kuivaamisen yhteydessä voi käyttää märälle pinnalle suihkutet­tavia tuotteita, joita mainostetaan usein nimillä pikavaha ja pikakiil­loke. Ne ovat erinomaisia ovien välien kuivaamiseen, ja kuivaus­liinakin liukuu tällöin paremmin. Pika-aineet eivät kestä maalipin­nalla samalla tavalla kuin kiinteät vahat ja modernit polymeerisuoja­tuotteet, mutta niiden levitys su­juu huomattavasti nopeammin, jo­ten niitä tulee ehkä myös käytettyä hieman useammin.

Lasipinnat kirkkaiksi

Kevätsiivouksen yhteydessä ei kan­nata unohtaa lasipintoja, sillä niillä on ratkaiseva merkitys näkyvyy­teen esimerkiksi juuri kevätaurin­gossa. Lisäksi rasvan ja pölyn pyyh­kiminen pois lasien sisäpinnoilta estää tehokkaasti huurtumista. Lyhytnukkainen mikrokuituliina ja tavallinen lasinpuhdistusaine muodostavat parhaan yhdistelmän lasien siistimiseen.

Lopuksi puhdistetaan lasit lyhyt¬nukkaisella mikrokuituliinalla ja lasinpuhdistusaineella.

Kuva: Auto Bild

Auton lasit eivät poikkea kodin laseista, joten kotitalouskäyttöön tarkoitettu lasinpuhdistusaine käy varsin hyvin. Poikkeuksen sään­töön tekevät kalvolla tummenne­tut lasit, joiden kohdalla kannattaa noudattaa varovaisuutta. Hyvä tapa on kokeilla ainetta ensin varovasti pienelle alueelle. Myös mahdollisia lämmitysvastuksia kannattaa koh­della hellävaraisesti.

Sisäpuhdistus

Sisätiloista kannattaa imuroida pois talven liat. Tätä ei tarvitse teh­dä auton pesun yhteydessä, mut­ta toisaalta kaiken voi hoitaa myös kerralla. Ylimääräinen lika kerää myös kosteutta, joten jo pelkkä imurointi auttaa hieman huurtu­misongelmaan.

Irrotettavat kangasmatot on hyvä kuivattaa esimerkiksi sisä­tiloissa. Mikäli mahdollista, kan­gasmatot kannattaa pestä – niistä lähtevän likaveden ruskeusaste on hurja.

Auton sisäpuhdistus palkitsee te­kijänsä – puhtaaseen autoon istu­minen synnyttää melkoisen mie­lihyväntunteen. Ja kunnollinen ulkopuhdistus minimoi ruostekuk­kien puhkeamista.

Tilaa Kaleva diginä ja pääset samalla tutustumaan Auto Bildin lehtiin uudessa eKalevassa!