Oululainen Martti Sohlo tietää 58 vuoden kokemuksella, miten valmistuu maukkain ja murein hanhipaisti.
Sohlo on ollut hanhimetsällä vuodesta 1960 lähtien, ja hänellä on tapana järjestää ystävilleen hanhi-illallinen joka marraskuu.
Maanantaina alkoi hanhenmetsästys peltojen ulkopuolella, ja Sohlo oli heti pusikossa passissa.
Hanhia odotellessaan hänellä oli monta tuntia aikaa mietiskellä omiaan. Ajatukset lensivät tietysti tulevaan: mureaan paistiin.
Sohlon valurautapataan mahtuu kerrallaan kaksi aikuista hanhea. Niistä riittää hyvin syötävää 12 ystävälle, ruhtinaallisesti kahdeksalle. Lihakiloja linnuissa voi olla yhteensä viisi.
Kahden hanhen pyytäminen voi kuitenkin vaatia useita päiviä metsässä.
– Mutta odottaminen on paistin arvoista, Sohlo tuumaa.
Kun Sohlo saa saaliin, hän suolistaa sen ja laittaa verkkosäkkiin. Kotona hän jättää linnun kahdeksi päiväksi roikkumaan, ennen kuin kynii ja pakkaa sen. Martinpäivänä marraskuussa hän ottaa linnun pakastimesta ja muhistelee sitä valurautapannussa useiden tuntien ajan. Linnun mausteiksi riittävät suola, valkopippuri ja porkkana.
Mitä vanhempi hanhi on, sitä sitkeämpi se on ja sitä enemmän se vaatii kypsytysaikaa. Tyypillisesti aikuinen lintu kypsyy neljässä tunnissa, nuori kahdessa.
– Mutta jos nappaa sellaisen hanhen kuin Nils Holgersson, joutuu sitä kypsyttelemään jopa seitsemän tuntia, Sohlo huomauttaa.
Kypsän ja murean hanhen tunnistaa siitä, että liha irtoaa helposti luusta.
Kypsennyksen jälkeen Sohlo erottelee linnun osat toisistaan.
Metsästäjän mielestä koivet ovat suurinta herkkua. Ne ovat meheviä, ja niitä voi syödä luolamiestyyliin: ottaa luusta kiinni ja purra.
Hanhen rinnan hän leikkaa neljään tai viiteen osaan ja tarjoaa kauniisti vadilla.
– Lientä en heitä pois, vaan siitä saa hyvän kastikkeen.
Hanhipaistin lisänä Sohlo tarjoaa oman maan pottuja ja korvasienimuhennosta.
– Ja tietysti hyvää juomaa.