Näin kil­pa-au­ton ja hen­ki­lö­au­ton huol­to­vä­lit eroavat toi­sis­taan

Tuntuuko oman autosi huolto turhan kalliilta ja huoltoväli liian tiheältä? Kävimme Juha Salon tallilla kyselemässä ralliautojen huoltoväleistä.

Juha Salo on rallin 10-kertainen suomenmestari. Vuodesta 2015 alkaen miehen ajokkina on ollut Peugeot 208. Huoltojen nopeuteen on panostettu. Kilpa-auton voimalinjan irrottamiseen ja kasaamiseen kuluu noin puolet tavanomaisesta ajasta. Katuautoon verrattuna moottori on voimakkaasti
kallistettu.
Juha Salo on rallin 10-kertainen suomenmestari. Vuodesta 2015 alkaen miehen ajokkina on ollut Peugeot 208.
Juha Salo on rallin 10-kertainen suomenmestari. Vuodesta 2015 alkaen miehen ajokkina on ollut Peugeot 208.
Kuva: Auto Bild
-

Tämä juttu on Auto Bildin tuottamaa sisältöä.

Tuntuuko oman autosi huolto turhan kalliilta ja huoltoväli liian tiheältä? Kävimme Juha Salon tallilla kyselemässä ralliautojen huoltoväleistä. 

Henkilöautojen huoltovä­lit pitenevät pitenemis­tään. Vielä 90-luvulla moottoriöljyn ja öljyn­suodattimen vaihto piti tehdä jopa alle 10 000 kilometrin välein. Ny­kyisin huoltovälit ovat merkittä­västi pidempiä – esimerkiksi moot­toriöljyillä voidaan ajaa aiempaan verrattuna 3–4-kertainen kilomet­rimäärä.

Joitakin huoltokohteita on myös poistunut. Monissa automalleissa vaihteistoöljyn oletetaan kestävän koko auton eliniän ajan.

Mutta miten käy huoltovälin, jos auton rasitus ja viritysaste viedään äärimmilleen? Selvitimme, miten katukäytössä olevan henkilöauton huoltoväli vertautuu tavalliseen autoon pohjautuvaan kilpa-autoon.

Kilpa-automaailma

Uusimaalaisen teollisuushallin si­sältä löytyy sinioranssiin värityk­seen verhoiltu Peugeot 208 TI16 R5. Tämä joukosta erottuva ranska­lainen on rallin 10-kertaisen suo­menmestarin Juha Salon nykyinen kilpa-auto. Ulkoapäin 208 näyttää etäisesti esikuvanaan toimivalta katumallilta – ralliversioon on kui­tenkin kiinnitetty erilaisia spoi­lereita ja levityksiä – sekä tietysti suuri määrä sponsoreiden mainos­teippejä.

Itse autolla on hyvin vähän yh­teistä katumallin kanssa. Sisätilat täyttyvät turvakaarista, ja iskun­vaimentimien tornit ovat täyn­nä vahvikkeita ja hitsaussaumo­ja. Öhlinsin iskunvaimentimet ja Alconin jarrut näyttävät hurjan kokoisilta – molemmat saisivat ka­tuauton vastaavat osat näyttämään lähinnä leluilta.

Moottori on katumallin tapaan 1,6-litrainen, mutta se on kallistet­tu lähes kiinni tulipeltiin, ja väri­nöitä vaimentavien kumipuslien sijaan moottori on suoraan kiinni auton korissa. Ajon aikana esiinty­vä tärinä ja meteli ovatkin kaukana katuversion sivistyneisyydestä.

Huoltojen nopeuteen on panostettu. Kilpa-auton voimalinjan irrottamiseen ja kasaamiseen kuluu noin puolet tavanomaisesta ajasta.
Huoltojen nopeuteen on panostettu. Kilpa-auton voimalinjan irrottamiseen ja kasaamiseen kuluu noin puolet tavanomaisesta ajasta.
Kuva: Auto Bild

Toki myös huollon nopeuteen ja sujuvuuteen on panostettu. Taval­lisen nelivetoisen auton moottorin ja voimalinjan irrottamiseen kuluu herkästi työpäivän verran aikaa, kun liittimiä ja letkuja poistetaan ja merkitään.

R5-luokitellun ralliauton moot­tori on kiinnitetty koriin vain kol­mesta kohtaa, ja siinä on vain kaksi sähköliitintä. Kahvitauon aikana koko moottori löytääkin tiensä ta­kaisin konehuoneeseen kahden mekaanikon voimin. Koko voima­linjan irrotus ja kasaus vie noin puolet tavanomaisesta ajasta.

Vilskettä konehuoneessa

Kilpa-auton konehuoneen puolella työskennellään usein ja ahkerasti. Normaalin vuosihuollon sijaan ral­liauton moottoriin tehdään huol­toja ja tarkistuksia joka kilpailun jälkeen eli muutaman sadan eri­koiskokeella ajetun kilometrin vä­lein. Tieliikenteessä ajetuilla erikoiskokeiden välisillä siir­tymäkilometreillä ei ole merkitystä huoltovälin kannalta.

Tavallisessa perheautossa öljyn­vaihtoväli voi olla nykyisin 40 000 kilometriä. Ralliautossa öljyn ja suodattimen vaihto tehdään jokai­sen rallin jälkeen, jolloin mittaris­sa on 100–150 erikoiskoekilomet­riä. Tavallisella Peugeot 208 GTI:llä pääsee hieman kilpa-autoa pidem­mälle, sillä sen öljynvaihtoväli on noin 300-kertainen.

Entä millainen on kilpamoot­torin kesto? Osa lukijoista saattaa muistaa, että esimerkiksi legen­daarisen kuplavolkkarin mootto­rit kestivät vuosimallista riippuen noin 150 000 kilometrin ajomatkan. Nykyautojen moottorit kestävät useita satojatuhansia kilometrejä – yleensä siis auton koko käyttöiän. Hurjimmat dieselkuskit ylittävät autoillaan jopa miljoonan kilomet­rin rajan.

Kilpa-autojen maailmassa on jälleen hieman toisenlaista. Vaik­ka Peugeotin 280-hevosvoimaisen moottorin litrateho on ”vain” 175 hv/litra, tehtaan suositeltu huol­toväli moottorille on 4 000 kilo­metriä. Juha Salon mukaan aivan parhaan suorituskyvyn saavut­tamiseksi huolto tulisi kuitenkin tehdä noin 2 000 kilometrin välein.Kunnostushuoltoa varten moot­tori lähetetään Italiaan, jossa ko­neen tiiviys ja toiminta tarkis­tetaan. Tilalle saapuu valmiiksi huollettu moottori. Hintaa mootto­rin ”perushuollolle” kertyy noin 10 000 euroa.

Turboahdin kuluu hurjasta pyö­rimisnopeudesta huolimatta katu­ajossa hyvin vähän ainakin silloin, jos laakereille tärkeästä öljynvaih­doista huolehtii ajoissa. Kestoikä on usein ainakin muutama sata­tuhatta kilometriä. Ralliautossa ahtimen rasitus on merkittävästi suurempi – sopivaksi huoltoväliksi Salo sanoo noin 2 000 kilometriä.

Kuten oheisesta taulukosta ilmenee, ralliauton huoltovälit ovat ”hieman” lyhempiä kuin katumalleissa. Ralliauton kilometrilukemat ovat erikoiskokeella ajettuja kilometrejä.

  PEUGEOT 208 GTI  PEUGEOT 208 TI16 R5
Öljyn ja suodattimen vaihto 30 000 km/1 vuosi  100–150 km (rallin jälkeen)
Voimansiirron öljyjen vaihto 60 000 km  200 km
Ilmansuodattimen vaihto  60 000 km / 4 vuotta  150–200 km
Sytytystulppien vaihto 30 000 km / 4 vuotta  n. 1 500 km (myös puolat)
Jarrunesteen vaihto  2 vuoden välein  300–350 km (2–3 rallia)
Matkustamon suodattimen vaihto  30 000 km / 2 vuotta  -
Vaihteiston huolto   -                                                  500 km
Moottorin kunnostus  - 4 000 km (maksimitehot 2 000 km)
Turboahtimen huolto   - 2 000 km


Voimalinja kovilla

Vaihteistoöljyjen vaihto ei edes kuulu kaikkien nykyautojen huol­to-ohjelmaan. Vanhemmissa au­toissa vaihtovälinä saattoi olla ta­vallisessa käytössä esimerkiksi 80 000 kilometriä.

Ralliauto on jälleen omassa luo­kassaan – toki niin on myös auton synkronoimaton sekventaalivaih­teisto. Jämerästä rakenteesta huo­limatta meno on rankkaa. Kaikki voimansiirron öljyt – vaihteisto, kulmavaihde ja vetopyörästö mu­kaan lukien – vaihdetaan 200 kilo­metrin välein.

Kytkinlevy kuluu kilpa-autossa yllättävän vähän, sillä sitä ei juu­rikaan luistateta. Salo vitsaileekin, että suurin osa kytkimen kulumi­sesta aiheutuu lähinnä autoa las­tattaessa. Toki sintterilevyillä va­rustettu monilevykytkin kestää luistattamista huomattavasti taval­lisen auton massalevyä vähemmän.

Voimalinjaan kuuluvat myös ve­toakselit. Tavallisen auton tapauk­sessa kuluneesta vetonivelestä ai­heutuvaa kolinaa saattaa esiintyä muutaman sadantuhannen kilo­metrin jälkeen. Usein tämä johtuu nivelen vikaantumisen sijaan ha­pertuneesta ja hajonneesta suo­jakumista, jonka jälkeen niveleen eksyvä lika aiheuttaa voimakasta kulumista.

Peugeotin kilpa-autossa vetoak­selien vaihtoväliksi on määritelty 2 000 kilometriä. Vetoakseli ei vält­tämättä hajoa näin nopeasti, mutta sopivalla vaihtovälillä keskeytyk­sen todennäköisyys jää tarpeeksi matalaksi.

Kestävä jousitus

Tavalliseen autoon tehdään alusta­huoltoja lähinnä silloin, kun osia vaurioituu. Esimerkiksi tukivarsien ja alustan osien kumista valmiste­tut puslat hapertuvat iän myötä, ja iskunvaimentimet saattavat vuotaa elinkaarensa ehtoopuolella.

Ralliautolla on kuitenkin tärkeää päästä pahasta röykytyksestä huo­limatta maaliin. Suuresta koostaan huolimatta iskunvaimentimet ovat todella kovilla, kun puut vilisevät ohi nopeuden ollessa hiekkatiellä yli 150 km/h. Iskunvaimenninhuol­to onkin ajoitettu 4–500 erikois­koekilometrin välein. Tukivarsien nivelet käydään läpi jokaisen kil­pailun jälkeen.

Katuautoon verrattuna moottori on voimakkaasti kallistettu.
Katuautoon verrattuna moottori on voimakkaasti kallistettu.
Kuva: Auto Bild

Hyvä jousitus ja iskunvaimen­nus huolehtivat siitä, että ralliau­ton rengas viettää mahdollisim­man suuren osan ajastaan kiinni tien pinnassa. Renkaat ovatkin yksi auton tärkeimmistä osista. SM-ral­leissa renkaiden määrä on rajoi­tettu 12 kappaleeseen eli kolmeen sarjaan per kilpailu. Erityisesti tal­viralleissa huonokuntoiset ja jää­tyneet tiet aiheuttavat piikkiren­kaiden voimakasta kulumista. Juha Salon mukaan renkaita käytetään poikkeuksetta täysi määrä jokai­sessa rallissa.

Tavallisilla katurenkailla voidaan ajaa 20–30 000 kilometriä – toki ajon sporttisuus vaikuttaa merkit­tävästi renkaiden kulumiseen.

Kilpa-autoissa käytetyn tek­nologian mainostaminen voikin kuulostaa tämän jälkeen lähinnä huvittavalta: todellinen haaste val­mistajille on katuauton kestävyys. Esimerkiksi eri öljyjen tulee kestää vuosien ajan kylmäkäynnistyksiä, sekaan eksyvää kosteutta ja erilai­sia epäpuhtauksia.

Jos seuraavaa öljynvaihtohuoltoa maksaessa päässä tuntuu pientä ki­reyttä, niin kannattaa muistella sitä, että joillakin autoilla kilometrit ovat vielä huomattavasti kalliimpia.

Tilaa Auto Bild täältä!

Kalevan digitilaajana voit tutustua Auto Bildin lehtiin uudessa eKalevassa!