Tämä juttu on Auto Bildin tuottamaa sisältöä.
Tuntuuko oman autosi huolto turhan kalliilta ja huoltoväli liian tiheältä? Kävimme Juha Salon tallilla kyselemässä ralliautojen huoltoväleistä.
Henkilöautojen huoltovälit pitenevät pitenemistään. Vielä 90-luvulla moottoriöljyn ja öljynsuodattimen vaihto piti tehdä jopa alle 10 000 kilometrin välein. Nykyisin huoltovälit ovat merkittävästi pidempiä – esimerkiksi moottoriöljyillä voidaan ajaa aiempaan verrattuna 3–4-kertainen kilometrimäärä.
Joitakin huoltokohteita on myös poistunut. Monissa automalleissa vaihteistoöljyn oletetaan kestävän koko auton eliniän ajan.
Mutta miten käy huoltovälin, jos auton rasitus ja viritysaste viedään äärimmilleen? Selvitimme, miten katukäytössä olevan henkilöauton huoltoväli vertautuu tavalliseen autoon pohjautuvaan kilpa-autoon.
Kilpa-automaailma
Uusimaalaisen teollisuushallin sisältä löytyy sinioranssiin väritykseen verhoiltu Peugeot 208 TI16 R5. Tämä joukosta erottuva ranskalainen on rallin 10-kertaisen suomenmestarin Juha Salon nykyinen kilpa-auto. Ulkoapäin 208 näyttää etäisesti esikuvanaan toimivalta katumallilta – ralliversioon on kuitenkin kiinnitetty erilaisia spoilereita ja levityksiä – sekä tietysti suuri määrä sponsoreiden mainosteippejä.
Itse autolla on hyvin vähän yhteistä katumallin kanssa. Sisätilat täyttyvät turvakaarista, ja iskunvaimentimien tornit ovat täynnä vahvikkeita ja hitsaussaumoja. Öhlinsin iskunvaimentimet ja Alconin jarrut näyttävät hurjan kokoisilta – molemmat saisivat katuauton vastaavat osat näyttämään lähinnä leluilta.
Moottori on katumallin tapaan 1,6-litrainen, mutta se on kallistettu lähes kiinni tulipeltiin, ja värinöitä vaimentavien kumipuslien sijaan moottori on suoraan kiinni auton korissa. Ajon aikana esiintyvä tärinä ja meteli ovatkin kaukana katuversion sivistyneisyydestä.
Toki myös huollon nopeuteen ja sujuvuuteen on panostettu. Tavallisen nelivetoisen auton moottorin ja voimalinjan irrottamiseen kuluu herkästi työpäivän verran aikaa, kun liittimiä ja letkuja poistetaan ja merkitään.
R5-luokitellun ralliauton moottori on kiinnitetty koriin vain kolmesta kohtaa, ja siinä on vain kaksi sähköliitintä. Kahvitauon aikana koko moottori löytääkin tiensä takaisin konehuoneeseen kahden mekaanikon voimin. Koko voimalinjan irrotus ja kasaus vie noin puolet tavanomaisesta ajasta.
Vilskettä konehuoneessa
Kilpa-auton konehuoneen puolella työskennellään usein ja ahkerasti. Normaalin vuosihuollon sijaan ralliauton moottoriin tehdään huoltoja ja tarkistuksia joka kilpailun jälkeen eli muutaman sadan erikoiskokeella ajetun kilometrin välein. Tieliikenteessä ajetuilla erikoiskokeiden välisillä siirtymäkilometreillä ei ole merkitystä huoltovälin kannalta.
Tavallisessa perheautossa öljynvaihtoväli voi olla nykyisin 40 000 kilometriä. Ralliautossa öljyn ja suodattimen vaihto tehdään jokaisen rallin jälkeen, jolloin mittarissa on 100–150 erikoiskoekilometriä. Tavallisella Peugeot 208 GTI:llä pääsee hieman kilpa-autoa pidemmälle, sillä sen öljynvaihtoväli on noin 300-kertainen.
Entä millainen on kilpamoottorin kesto? Osa lukijoista saattaa muistaa, että esimerkiksi legendaarisen kuplavolkkarin moottorit kestivät vuosimallista riippuen noin 150 000 kilometrin ajomatkan. Nykyautojen moottorit kestävät useita satojatuhansia kilometrejä – yleensä siis auton koko käyttöiän. Hurjimmat dieselkuskit ylittävät autoillaan jopa miljoonan kilometrin rajan.
Kilpa-autojen maailmassa on jälleen hieman toisenlaista. Vaikka Peugeotin 280-hevosvoimaisen moottorin litrateho on ”vain” 175 hv/litra, tehtaan suositeltu huoltoväli moottorille on 4 000 kilometriä. Juha Salon mukaan aivan parhaan suorituskyvyn saavuttamiseksi huolto tulisi kuitenkin tehdä noin 2 000 kilometrin välein.Kunnostushuoltoa varten moottori lähetetään Italiaan, jossa koneen tiiviys ja toiminta tarkistetaan. Tilalle saapuu valmiiksi huollettu moottori. Hintaa moottorin ”perushuollolle” kertyy noin 10 000 euroa.
Turboahdin kuluu hurjasta pyörimisnopeudesta huolimatta katuajossa hyvin vähän ainakin silloin, jos laakereille tärkeästä öljynvaihdoista huolehtii ajoissa. Kestoikä on usein ainakin muutama satatuhatta kilometriä. Ralliautossa ahtimen rasitus on merkittävästi suurempi – sopivaksi huoltoväliksi Salo sanoo noin 2 000 kilometriä.
Kuten oheisesta taulukosta ilmenee, ralliauton huoltovälit ovat ”hieman” lyhempiä kuin katumalleissa. Ralliauton kilometrilukemat ovat erikoiskokeella ajettuja kilometrejä.
Voimalinja kovilla
Vaihteistoöljyjen vaihto ei edes kuulu kaikkien nykyautojen huolto-ohjelmaan. Vanhemmissa autoissa vaihtovälinä saattoi olla tavallisessa käytössä esimerkiksi 80 000 kilometriä.
Ralliauto on jälleen omassa luokassaan – toki niin on myös auton synkronoimaton sekventaalivaihteisto. Jämerästä rakenteesta huolimatta meno on rankkaa. Kaikki voimansiirron öljyt – vaihteisto, kulmavaihde ja vetopyörästö mukaan lukien – vaihdetaan 200 kilometrin välein.
Kytkinlevy kuluu kilpa-autossa yllättävän vähän, sillä sitä ei juurikaan luistateta. Salo vitsaileekin, että suurin osa kytkimen kulumisesta aiheutuu lähinnä autoa lastattaessa. Toki sintterilevyillä varustettu monilevykytkin kestää luistattamista huomattavasti tavallisen auton massalevyä vähemmän.
Voimalinjaan kuuluvat myös vetoakselit. Tavallisen auton tapauksessa kuluneesta vetonivelestä aiheutuvaa kolinaa saattaa esiintyä muutaman sadantuhannen kilometrin jälkeen. Usein tämä johtuu nivelen vikaantumisen sijaan hapertuneesta ja hajonneesta suojakumista, jonka jälkeen niveleen eksyvä lika aiheuttaa voimakasta kulumista.
Peugeotin kilpa-autossa vetoakselien vaihtoväliksi on määritelty 2 000 kilometriä. Vetoakseli ei välttämättä hajoa näin nopeasti, mutta sopivalla vaihtovälillä keskeytyksen todennäköisyys jää tarpeeksi matalaksi.
Kestävä jousitus
Tavalliseen autoon tehdään alustahuoltoja lähinnä silloin, kun osia vaurioituu. Esimerkiksi tukivarsien ja alustan osien kumista valmistetut puslat hapertuvat iän myötä, ja iskunvaimentimet saattavat vuotaa elinkaarensa ehtoopuolella.
Ralliautolla on kuitenkin tärkeää päästä pahasta röykytyksestä huolimatta maaliin. Suuresta koostaan huolimatta iskunvaimentimet ovat todella kovilla, kun puut vilisevät ohi nopeuden ollessa hiekkatiellä yli 150 km/h. Iskunvaimenninhuolto onkin ajoitettu 4–500 erikoiskoekilometrin välein. Tukivarsien nivelet käydään läpi jokaisen kilpailun jälkeen.
Hyvä jousitus ja iskunvaimennus huolehtivat siitä, että ralliauton rengas viettää mahdollisimman suuren osan ajastaan kiinni tien pinnassa. Renkaat ovatkin yksi auton tärkeimmistä osista. SM-ralleissa renkaiden määrä on rajoitettu 12 kappaleeseen eli kolmeen sarjaan per kilpailu. Erityisesti talviralleissa huonokuntoiset ja jäätyneet tiet aiheuttavat piikkirenkaiden voimakasta kulumista. Juha Salon mukaan renkaita käytetään poikkeuksetta täysi määrä jokaisessa rallissa.
Tavallisilla katurenkailla voidaan ajaa 20–30 000 kilometriä – toki ajon sporttisuus vaikuttaa merkittävästi renkaiden kulumiseen.
Kilpa-autoissa käytetyn teknologian mainostaminen voikin kuulostaa tämän jälkeen lähinnä huvittavalta: todellinen haaste valmistajille on katuauton kestävyys. Esimerkiksi eri öljyjen tulee kestää vuosien ajan kylmäkäynnistyksiä, sekaan eksyvää kosteutta ja erilaisia epäpuhtauksia.
Jos seuraavaa öljynvaihtohuoltoa maksaessa päässä tuntuu pientä kireyttä, niin kannattaa muistella sitä, että joillakin autoilla kilometrit ovat vielä huomattavasti kalliimpia.
Kalevan digitilaajana voit tutustua Auto Bildin lehtiin uudessa eKalevassa!