Jesse Leipälä on 10-vuotias nuori mies, joka on pelannut jääkiekkoa jo muutaman vuoden. Viime keväänä hän pääsi Kärpät E2 96 -edustusjoukkueeseen joukkueensa maalivahdiksi. Viikoittain on ainakin kolmet harjoitukset ja siihen päälle vielä pelit, joten energiantarve on valtava.
Jessen vanhemmat kertovat pojan olevan yllättävän tietoinen ja tiukka ruokavaliostaan. Jesse tiedustelee koko ajan, paljonko ruoat sisältävät proteiineja ja hiilihydraatteja. Kauppareissulla hän ei suostunut ostamaan hampurilaista ennen kuin huomasi, että niitä voi valmistaa myös ruisleivällä ja kanapihvillä.
Makeannälkäkin on vähentynyt. Runebergin tortun syömistä Jesse mietti useita päiviä. Tavallinen manna- ja suklaamannapuuro ovat joutuneet samaten pannaan.
Tietoa ruoasta Jesse on saanut Nuoren jääkiekkoilijan ruokavalio -vihkosesta. Jessen mielestä terveellisestä ruokavaliosta on pidettävä huolta.
Oppaan välipaloista rahkapirtelö on noussut Jessen suosioon. Se on helppo valmistaa itsekin.
Nuoren jääkiekkoilijan ruokavalio - eväät energiseen elämään -vihkonen on Olli Ilanderin ja Sami Kokon kirjoittama. Sen on julkaissut Suomen jääkiekkoliitto.
Vihkosessa annetaan ohjeita ja neuvoja jääkiekkoilevien nuorten ruokavaliosta sekä aterioiden rytmittämisestä. Opas on jaettu kiekkoilevien nuorten perheisiin ja se auttaa vanhempia suunnittelemaan järkevää ruokavaliota.
"Edellinen lajikohtainen ravinto-opas on 1980-luvulta. Välillä kilpaileminen, harjoittelu ja valmennus nousivat etusijalle. Nyt yksi jääkiekkoliiton tärkeistä kohteista on terveyden edistäminen, ja sen takia opaskin koottiin", kertoo Eero Lehti jääkiekkoliiton Nuori Suomi -päällikkö.
"Terveyttä tärkeämpää ihmisellä ei olekaan, ja nuoret ovat tulevaisuuden toivo", Lehti jatkaa.
Jääkiekkoliitto nostaa esiin viisi urheilullisen elämäntavan teemaa. Tämä vuosi on omistettu ravinnolle, ensi vuonna ovat vuorossa uni ja lepo, sitten hygienia.
Uudessa oppaassa neuvotaan runsaasti liikuntaa harrastavaa nuorta syömään päivässä viisi, välillä jopa seitsemän kertaa. Säännöllinen ateriarytmi ei paranna jaksamista pelkästään harjoituksissa ja otteluissa, vaan myös koulumenestystä.
Tutkimusten mukaan joka kuudes koululainen ei syö aamupalaa kotona, eivätkä he pysty yhtä hyviin suorituksiin kuin aamiaisensa nauttineet. Opas neuvoo aloittamaan päivän esimerkiksi puurolla, perusmyslillä tai vähäsokerisilla täysjyvämuroilla rasvattoman maidon kera. Annokseen voi lisätä teelusikallisen siemeniä tai mantelirouhetta. Täysjyväleipäsiivu kasvisrasvalevitteen, kinkun tai vähärasvaisen juuston ja vihannesten kera, hedelmä tai lasillinen täysmehua sekä lasillinen vettä tai kaksi kuuluvat samaten aamiaiseen.
Aamupäivän välipalaksi opas neuvoo tekemään kotona eväät. Esimerkiksi täytetyn ruisleivän tai hedelmän ja pullollisen juotavaa vähäsokerista jogurttia. Makeiset, suolaiset naposteltavat, limsat, energiajuomat ja sokeroidut mehut kuuluvat pelaajan arkeen vain satunnaisesti.
Eikä lounaastakaan saa luistaa. Se pitäisi valita niin sanotun lautasmallin avulla.
Ruokajuomien lisäksi koulupäivän aikana juodaan puolen litran pullollinen tai kolme mukillista vettä. Selvä janontunne syntyy vasta nestevajeen muodostuttua melko suureksi, joten on hyvä juoda, vaikka janontunnetta ei olisikaan, opas tähdentää.
Jotta veto ei loppuisi iltapäivällä, viimeisellä välitunnilla nautitaan esimerkiksi hedelmä tai myslipatukka. Päivällinen syödään harjoitusten alkamisen mukaan: väliin pitäisi jäädä ainakin kolme tuntia. Ruoan pitäisi olla vähärasvaista ja pikaruoka täytyy unohtaa kokonaan.
Harjoituksissa riittää pelkkä vesi, jota juodaan ainakin puoli litraa. Sen sijaan energiajuomia opas ei suosittele. Harjoitusten jälkeen nautittu hedelmä tai voileipä edistää palautumista.
Iltapalana voi olla esimerkiksi hedelmäsalaatti, jossa on raejuustoa, kiiviä, banaania, viinirypäleitä ja pakastevadelmia.
Ottelu- ja turnauspäiviksi on sitten omat ohjeensa. Vihkosesta on iloa myös muillekin kuin pelaaville nuorille ja heidän vanhemmilleen.