Jäseniään ovat vuosikymmenessä menettäneet erityisesti suuret perinteiset puolueet. Perussuomalaiset on saanut eniten uusia jäseniä.
Puolueista vain vihreät, vasemmistoliitto ja perussuomalaiset ovat kasvattaneet jäsenmääriään viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Muiden isojen ja keskisuurten puolueiden jäsenmäärä on ollut tasaisessa laskussa.
Lännen Media keräsi jäsentilastot kaikilta eduskuntapuolueilta. Jäsenluvut perustuvat puolueiden toimittamiin lukuihin. Kokoomus toimitti vain tämänhetkisen jäsenmääränsä.
Eniten jäsenmääräänsä kymmenessä vuodessa on kasvattanut perussuomalaiset. Vaikka puolueen jäsenmäärän kasvu on tällä vuosikymmenellä ollut varsin voimakasta, pitkän linjan perussuomalainen Ossi Sandvik pitää kasvua maltillisena.
– Muistan nekin ajat, jolloin jäseniä oli kaksituhatta. Itse näen kehityksen työmme kautta. Työtä on tehty, ja joku haluaa osoittaa tukensa. Jäsenmäärän kasvu on kuitenkin signaali mihin suuntaan mennään, Sandvik toteaa.
Vasemmistoliiton järjestöasiantuntija Mikko Koikkalainen sanoo, että heillä jäsenmäärää on kasvattanut erityisesti se, että vasemmistoliiton jäseniksi on tullut nuoria sekä nuoria aikuisia.
– Samaan aikaan kun vanhemmasta ikäpolvesta jää aktiiveja pois, sisään on tullut uusia jäseniä, Koikkalainen sanoo.
Vihreiden puoluesihteerin Lasse Miettisen mukaan vihreiden jäsenmäärän kasvu kertoo pettymyksestä vanhojen perinteisten puolueiden tapaan hoitaa yhteiskunnallisia asioita.
– Minusta tässä on kysymys siitä, mitä on tapahtunut suomalaiselle puoluejärjestelmälle. Ihmisillä on mennyt usko siihen, että vanhat puolueet voisivat uudistaa poliittista toimintaa. Moni näkee, että perinteisten puolueiden toiminta on pelkkää hallinnollisten asioiden hoitamista, Miettinen sanoo.
Gallup-kannatus ei näy jäsenmäärissä
Sdp on Helsingin Sanomien tuoreimman puoluegallupin (18.4.) mukaan Suomen suurin puolue 21,4 prosentin kannatuksella. Kannatuksen nousu ei kuitenkaan jäsentilastoissa näy. Kymmenessä vuodessa jäseniä on lähtenyt yli 11 000.
Sdp:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen ei harmittele jäsenmäärän laskua ainoastaan oman puolueensa osalta. Hänen mukaansa se, että ihmiset eivät enää kiinnity puolueisiin on huolestuttavaa koko demokratian kannalta.
– Suomessa puolueet asettavat ehdokkaansa vaaleihin ja osallistuvat sitä kautta demokraattiseen päätöksentekoon. Jos entistä harvempi joukko on valitsemassa puolueen ihmisiä ja puolueiden jäsenmäärä jää pieneksi, se kapeuttaa entisestään sitä joukkoa, joka tulee valituksi.
Hän pelkää, että puolueiden pienentyminen johtaa tilanteeseen, jolloin esille pääsevät vain kirkassilmäisimmät ideologian edustajat ja polarisoituneimmat mielipiteet. Silloin myös puolueiden yhteistyö vaikeutuu.
– Tämä on nähnyt esimerkiksi Yhdysvalloissa, joissa puolueet ovat sisällissodassa keskenään ja maan hallinto laitetaan kiinni, kun mistään ei voida sopia, Tuppurainen sanoo.
Jäsenrekisterit kuntoon siivoustalkoilla
Keskustan jäsenmäärä sekin on laskenut. Järjestöpäällikkö Pekka Reposen mukaan muutoksen syynä ovat kahdet jäsenrekistereiden siivoustalkoot.
– Me teimme jäsenrekisteriuudistuksen vuonna 2010 ja syksyllä 2012 aloitettiin viimeiset jäsenrekisterin siivoustalkoot. Nämä kaksi asiaa selittää kymmenen vuoden aikaista putousta, Reponen kertoo.