Puuta aletaan käyttää Oulussa nyt rutkasti aiempaa enemmän, kun Stora Enso tarvitsee kartongin valmistukseen puoli miljoonaa kuutiometriä enemmän puuta kuin aiemmin ja vasta valmistunut Laanilan biovoimalaitoksen tavoitteena on käyttää polttoaineena 70 prosenttisesti puuta.
Pitäisikö olla huolissaan, Luonnonvarakeskuksen tutkija Marja-Leena Päätalo?
Suoranaisesti huolta ei vielä ainakaan nämä kaksi investointia tuota puun riittämiseksi. Toki suunnitteilla niin maakunnassa kuin naapurimaakunnissa on muitakin tehdasinvestointeja lisääntyvälle puun käytölle.
Nähdäänkö meillä kohta entistä enemmän hakkuualueita?
Metsänhoidollisesta näkökulmasta olisi suotavaa, että esimerkiksi ensiharvennuksia tehtäisiin nykytilannetta enemmän. Toki on oletettavaa, että harvennushakkuita tulee lisää, kun puunkäyttö lisääntyy.
Laanilan biovoimalaitoksen yhteydessä on puhuttu, että puu tulee reilun 100 kilometrin säteeltä Oulusta. Onko näin pienellä alueella riittävästi puuta?
Energiapuuta ei kannata kuljettaa kovin kaukaa, siksi varmaan käytetään 100 kilometrin etäisyyttä rajana.
Muun muassa Pohjois-Suomen ensiharvennusrästien puu liikkeelle -hankkeessa on kartoitettu ensiharvennuskeskittymiä Pohjois-Pohjanmaan (30 hehtaarin kokoisia) ja Lapin (50 ha) maakunnissa.
Oulusta 100 kilometrin sisällä näitä oli viime vuonna noin 7 kappaletta, ja niistä saataisiin korjattua puuta keskimäärin 45 kuutiota hehtaarilta.
Jos pienempialaisista kohteista saadaan suurin piirtein samanlaiset hehtaarikohtaiset kertymät, oletettavasti puuta riittää.
Erityisesti ensiharvennusrästien puu sopii hyvin energiakäyttöön.
Millaisilta alueilta puita haetaan?
Harvennukset ja hakkuut kohdistunevat normaaleihin metsätalouskäytössä oleviin suomalaismetsiin, jotka voivat olla luontaisesti uudistettuja, istutettuja tai kylvettyjä. Biovoimalaitoksen käyttöön tai kartongin valmistukseen ei ensisijaisesti käytetä päätehakkuukohteiden puuta, vaan harvennushakkuiden puuta.
Harvennuksilla osaltaan huolehditaan puuston kasvukunnosta ja ohjataan kasvua metsikön laadultaan parhaisiin puihin, jotta voidaan maksimoida kasvu laatuun: tukkipuuosuuden kasvattamiseen. Näin myös voidaan kasvattaa hiilen sitoutumista puihin ja niistä jalostettaviin tuotteisiin.
Toki toivoisin, että myös pienemmästä puusta osataan jatkossa kehittä tuotteita, joihin hiili sitoutuisi pidemmäksi aikaa kuin poltettavaksi.
Mitä puun hinnalle odotetaan tapahtuvan, kun menekki on nyt kasvamassa?
Oletusarvoisesti puusta maksettava hinta nousee, ja ensiharvennuspuukin kelpaa ostajille. Puun lisääntynyt käyttö tuo metsänomistajille lisää kantorahatuloja ja maakuntaan rahaa.
Energiapuu ja kuitupuu eivät vielä ole aidosti kilpailevia puutavaralajeja, mutta jos kaikki tehdashankkeet toteutetaan, lisääntyy puun käyttö merkittävästi.
Tällöin on vaarana, että kuitupuumitat täyttävät puut saattavat mennäkin polttoon, eli energiantuotantoon. Tämä puolestaan lisää hintakilpailua kuitu- ja energiapuun välille.