Kolumni

Naa­pu­rit odot­ti­vat tunkin kanssa, kun tulin töistä kotiin – Kellon Ki­vi­nie­mes­tä löytyy uha­na­lais­ten Naa­pu­rin Veik­ko­jen kes­kit­ty­mä

Elämäni ensimmäinen Naapurin Veikko oli Tervolassa lapsuuskotini vieressä asuva sokea vanhapoika, joka halusi tulla kutsutuksi Äijäksi.

Kesälauantaisin ja -keskiviikkoisin Äijä lämmitti savusaunan. Sinne piti mennä kutsumatta, sittenkin kun jo asuin muualla. Muuten soi puhelin moittivaan sävyyn.

– Misäs solet?

Saunan jälkeen kuului kiittää löylyistä, istua pirtin nortinsavuisessa hämyssä hetki. Äijän lasissa oli lippuviinaa, omassani kaivovettä. Häilyväruutuisen ikkunan takana laskeutui Kemijokeen haavikkotörmä, äijän sylissä kehräsi kissa.

Enpä osannut odottaa elämääni lisää Naapurin Veikkoja, kun kymmenisen vuotta sitten muutin lapseni kanssa Kellon Kiviniemeen.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut