Turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa Suomessa tasaista nousuaan todennäköisesti myös vastaisuudessa. Viime vuonna Suomesta haki turvapaikkaa jo noin 4 000 ihmistä, mutta tulevina vuosina määrä saattaa nousta jopa 6 000:een.
"Turvapaikanhakijoiden määrä on noussut, ja ainakin nyt näyttää, että korkea taso pysyy. Tähän vaikuttaa ensisijaisesti Ruotsin ja Norjan kiristynyt ulkomaalaispolitiikka", sanoo Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jorma Vuorio. Virasto järjesti tiistaina tiedotustilaisuuden muun muassa somalialaisiin liittyvistä turvapaikkakäytännöistä.
Käytännössä Ruotsi ja Norja ovat kiristäneet sekä lainsäädäntöään että käytäntöjään suhtautumisessa turvapaikanhakijoihin. Esimerkiksi Ruotsissa turvapaikan tai oleskeluluvan saannin ehdoksi ei enää riitä se, että hakija saapuu turvattomalta alueelta, vaan hänen täytyy pystyä osoittamaan henkilökohtainen suojelun tarve.
Norjassa puolestaan muutettiin linjaa siten, että lähellä täysi-ikäisyyttä olevan alaikäisen turvapaikanhakijan muu perhe ei voi enää automaattisesti saapua maahan hänen perässään.
Käsittelyssä isoja ongelmia
Viime vuonna eniten turvapaikanhakijoita tuli Irakista ja Somaliasta, joista kummastakin hakijoita oli noin 1 200. Somalialaisten hakemuksia tuli viime vuonna eniten lähes 20 vuoteen, ja tämän vuoden tammikuussa hakemuksia saapui lähes 150.
"Määrässä näkyi toissa vuonna kiihtynyt sissisota. Tulevaan turvapaikanhakijoiden määrään vaikuttaakin paljon se, millaiseksi Somalian poliittinen tilanne kehittyy", sanoo tutkija Riku Santaharju Maahanmuuttovirastosta.
Viraston turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon mukaan turvapaikkahakemusten käsittelyssä on usein vaikeuksia. Esimerkiksi Somaliasta tulevien hakijoiden henkilöllisyys on lähes poikkeuksetta epäselvä, ja lisäksi perhesuhteiden selvittäminen on haasteellista. Lisäksi todellinen lähtöalue on usein hämärän peitossa.
"Osa huijaa tahallaan. Myös rauhallisilta alueilta todellisuudessa kotoisin olevat kertovat tulevansa Mogadishusta tai muualta Etelä- ja Keski-Somaliasta, koska sieltä tuleville myönnetään poikkeuksetta oleskelulupa kotialueen tilanteen perusteella", sanoo Repo.
Ulkomaalaislailla ei vaikutusta
Julkisuudessa paljon keskustelua herättäneen ulkomaalaislain Vuorio ei näe lisäävän turvapaikanhakijoiden määrää. Laki ei hänen mukaansa juuri muuttaisi nykyisiä käytäntöjä.
Lakiesityksen mukaan oleskelulupa voidaan myöntää humanitaarisen suojelun perusteella silloin, kun edellytyksiä turvapaikan saamiselle ei ole mutta hakija ei voi määrätyistä syistä palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa.
Paluun este voi olla huono turvallisuustilanne, joka voi johtua kansainvälisestä tai maan sisäisestä selkkauksesta tai vaikeasta ihmisoikeustilanteesta.
Lisäksi ulkomaalaislaki antaisi Suomeen tulijalle oikeuden tehdä heti töitä, kun tähän mennessä tilapäisen oleskeluluvan saaneelle ansiotyö ei ole ollut mahdollista ensimmäisen vuoden aikana. Käytännössä tämä on kuitenkin Vuorion mukaan koskenut vain muutamia kymmeniä ihmisiä vuodessa.