Siviiliräjähteiden asiantuntija, Forcit-yhtiön tuotekehitysjohtaja Rolf Strandberg uskoo, että Myyrmannin pommi on voitu tehdä jopa aivan tavallisesta lannoitteesta.
Ammoniumnitraattipommin tykötarpeiksi riittää Strandbergin mukaan lannoitetta, öljyä ja pieni alkupanos, kuten haulikon patruunan ruuti, kunhan ne on pakattu tarpeeksi tiiviisti suljettuun tilaan.
"Ihan heppoisin taidoin pommia ei kuitenkaan rakenneta. Kyllä siinä täytyy olla kemian perustuntemusta", hän huomauttaa.
Strandbergin mukaan lehtikuvat ja tuhon laajuus vantaalaisessa ostoskeskuksessa viittaavat siihen, että pommi on ollut kilon, parin kokoinen. Sen sirpalevaikutusta oli lisätty teräshaulein, jotka kehitysjohtajan mukaan saavat valtavan voiman purkautuessaan paineella ulos esimerkiksi tiukkaan pakatusta muovi- tai teräsputkesta.
"Äärettömän vaikea on kuitenkaan sanoa pommin rakenteesta paljoakaan näillä tiedoilla", hän huomauttaa.
Keskusrikospoliisi sulki sunnuntaina pois mahdollisuuden, jonka mukaan kyse olisi ollut sotilasräjähteistä. Tuskin pommi oli valmistettu myöskään varsinaisista louhinnassa käytettävistä siviiliräjähteistä, kuten dynamiitista tai aniitista, sillä krp ei ollut parissa päivässä perustestein kyennyt analysoimaan pommissa käytettyä kemiaa.
"En vieläkään kommentoi pommin laatua", krp:n laboratoriojohtaja Kimmo Himberg sanoi maanantaina.
Tulilankaa ei saa
Strandbergin mukaan Suomessa varastetaan vuosittain siviiliräjähteitä lähinnä tietyömaiden varastoista tai räjähdeyhtiöiden rakennuksista. Forcitilta ei Strandbergin mukaan ole koskaan viety mitään, sillä vartiointiin on firmassa kiinnitetty erityistä huomiota.
"Kyllä meilläkin on tapauksesta tänään keskusteltu", hän myöntää.
Strandberg huomauttaa, että pomminrakennuksesta on tehty jo muutama vuosi sitten vaikeampaa tavallisille pulliaisille. Tulilangan osto ei onnistu ilman asianmukaista lupaa. Silti sekin on korvattavissa.
"Haulikon patruunan ruuti on riittävä alkusytytin pommille, jos sellaisen ylipäätään haluaa rakentaa. Keittokirjataidolla ei pitkälle kuitenkaan pärjää", hän varoittelee.
Vai ureanitraattipommi?
Helsingin yliopiston kemian professori Tapio Hase uskoo Myyrmannin tapauksessa ureanitraattipommiin. Urea on hänen mukaansa kemian tutkimuksessa käytettävää perustavaraa, jota esimerkiksi Helsingin yliopiston kemian laitoksella on säilytetty valkoisena jauheena hyllyillä opiskelijoiden vapaasti saatavana.
"Nyt tähän on tulossa sikäli muutos, että kulunvalvontaan aletaan meilläkin kiinnittää enemmän huomiota ja lukitsemaan ainakin laitoksen ovet", Hase toteaa.
Yliopistossa ei Hasen mukaan anneta varsinaista opetusta räjähdetekniikasta, vaan opinnoissa painotetaan aineiden käyttöturvallisuutta ja niiden keskinäisiä suhteita.
Hase painottaa, että useimmat aineet ovat ihan tavallisia, viattomia kemikaaleja, joista tulee vaarallisia vasta sitten, kun niihin yhdistetään muita aineita ja mukaan laitetaan esimerkiksi nallipanos.
Lue myös: Myyrmannin pommi muistuttaa Oklahoman iskua.