– Eilen myytiin yksi raparperinippu ja annettiin mukaan kaksi, 11-vuotias Monica Lindgren kertoo kaupankäynnin sujumisesta.
– Ei vaan ostaja osti kaksi ja sai kolme, isä Henry korjaa.
Monicalla ja viisivuotiaalla pikkusiskolla Marialla on meneillään tienausprojekti. Nyt on kaupiteltu oman pihan raparperipuska aivan tyhjäksi.
– Kaikki alkoi oikeastaan saunavastajutusta, Monica aloittaa.
Kun isä teki juhannuksen alla saunavastoja perheelle, Monica halusi oppia taidon. Monica niputti, isä sitoi ja oksat tasattiin yhdessä.
Saunavastoja jaeltiin tutuille ja sukulaisille, kunnes iski ideoiden idea.
– Ajattelin, että vastoja voisi myydä. Tulisi aika hyvät rahat, Monica sanoo.
Isän neuvosta siskokset eivät kuitenkaan kaupanneet vastoja heti kukkean kesän aikaan. Ne kuivattiin ja jätettiin odottamaan parempia markkinoita joulun alle.
Tavoitteeksi asetettiin 30 vastaa, mutta innostuksissa tulikin tehtyä vielä yksi ylimääräinen.
Odottaminen tuntuu tympeältä.
– Aika jännittävältä, turhauttavalta, kun haluaisi jo myydä. Sukulaisille ensin ajateltiin, ja siitä se idea vain paisui, Monica kertoo.
Tavoitteena tonni
Monican ja Marian ajatuksena on tienata ja säästää rahaa mahdollisimman paljon. Koko vuoden tavoitteena on tuhat euroa.
Rahat käytetään ensi kesänä, sillä suuntana on Pariisin Disneyland. Minkä tytöt saavat kerättyä, isä lupaa tuplata.
– Kaikki yrittäminen on tervettä. Vanhempina mietitään, onko idea kannattava ja turvallinen. En päästäisi tyttöjä ovelta ovelle, mutta sosiaalisen median palvelut ovat hyvät, isä sanoo.
Saunavastojen myyntiä odotellessa siskosten ideasuoni alkoi pursuta ja Monican vihko täyttyä erilaisista tienaussuunnitelmista. Sytykeruusuja ja -käpyjä voisi ainakin askarrella. Syksyllä kerätään tietysti marjoja. Ehkä joululahjaksi saadulla kynsistudiolla voisi koristella kynsiä?
Monica aikoo myös tehdä sukulaisten luona pieniä töitä, esimerkiksi auton pesua.
Mikä myymisessä ja säästämisessä on parasta?
– Raha, vastaa Maria.
– Tulee imarreltu olo, kun aikuiset sanoo, että olet niin ahkera. Vähän nolo mutta myös itsevarma, Monica sanoo.
Kaikki säästöön!
Aarrearkkulipas pullistelee jo kolikoita.
– Mä laskeskelin niitä eilen. Rahat on tärkeä nähdä aarrearkussa eikä pitää pankkitilillä. Rosvojen takia en luota pankkeihin, Monica sanoo.
Säästäväisenä luonteena Monicalla on jo yksi iso säästöprojekti takanaan. Kolme vuotta sitten tyttö keräsi rahat 180 euron puhelimeen.
– Kesti tosi pitkään. Nyt odotan, että puhelin "kräshää" ihan kokonaan ja sitten ostan uuden. Haluan käyttää rahaa sellaiseen, joka säilyy todella kauan.
Säästötavoitteesta innostunut Monica on alkanut haastaa koko perhettä: kaikki ylimääräinen laitetaan Disneyland-kassaan! Mäkkärireissuista ja karkeista sopii karsia.
Joskus säästäminen tuntuu ikävältä.
– Pitää itselle jauhaa, että jos jotakin haluaa, on pakko säästää. Vähän niin kuin Roope Ankka. Vähän harmittaa, jos jättää esimerkiksi karkit välistä, mutta lopulta se kannattaa, Monica sanoo.
Kummankin tytön mielestä myyminen on ostamista hauskempaa. Kun ison rahan on saanut vaivalla kerättyä, siitä ei enää helposti henno luopua.
– Puhelinkeräyksessä kävikin niin, ettei Monica lopulta meinannut raaskia ostaa. Ei aina voi säästää, pitää rahaa käyttääkin, isä muistuttaa.
Jos Monica voittaisi vaikka tuhat euroa, se menisi suoraan säästöön.
– Se tuntuisi huijaukselta. Kun itse tienaa, tuntuu, että I’m winning.
Tyttöjen kesään mahtuu muutakin kuin säästämistä ja tienaamista. Pian matkataan mummolaan tapaamaan serkkuja.
Syksyllä Monica menee takaisin kouluun, Marialla alkaa esikoulu.
– Siellä leikitään. Eskarissa haluan oppia piirtämään kunnolla kädet, sellaiset hienot, Maria odottaa.