Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksella oli hälytystehtäviä viime vuonna yli 500 edellisten kolmen vuoden keskiarvoa enemmän.
Sää ja luonnonilmiöt vaikuttavat hälytystehtävien määrään: esimerkiksi liukas talvi lisäsi liikenneonnettomuuksia. Suuronnettomuuksia ei viime vuonna ollut.
Suurin yksittäinen syy 13 prosentin nousuun olivat kevät- ja juhannusmyrskyt, jotka työllistivät vahingontorjuntatehtävien muodossa, kertoo palopäällikkö Heikki Levón pelastusliikelaitokselta.
Lisävahinkojen torjuntaa
Myrskyhälytykset ovat tyypillisesti teiden ja rakennusten päälle kaatuneiden puiden raivausta. Puu on saatava nopeasti pois, jotta liikenne sujuisi turvallisesti.
Pelastuslaitos saa Ilmatieteen laitokselta ennakkovaroituksen lähestyvästä myrskyrintamasta. Kun rintama etenee mereltä kohti Koillismaata ja lisää tietoa saadaan, miehitetään paloasemia sisämaassa päin ja kohotetaan yleistä valmiutta. Hälytyksiä koordinoi Raksilaan perustettava johtokeskus.
Matkaan lähtee paloauto, jossa on mukana moottorisahoja ja muuta raivauskalustoa. Sähkölinjat raivataan yhdessä sähköyhtiön kanssa.
Vahingontorjuntatehtävän voi aiheuttaa myös esimerkiksi peltikaton irtoaminen omakotitalosta, laiturista karannut vene tai tulvavesi kellarissa rankkasateen jälkeen.
– Myrskyssä saattaa tulla satakin hälytystä muutamassa tunnissa, Levón kertoo.
– Vahingontorjuntatyöt ovat pääosin lisävahinkojen estämistä. Pelastuslaitos auttaa aina, kun ihmisellä on hätä.
Väärät hälytykset vähenivät
Positiivista kehitystä on erheellisten hälytysten roima väheneminen. Vääriä automaattihälytyksiä on pyritty vähentämään yhteistyöllä Pelastusliikelaitoksen ja kohteiden välillä sekä viime kädessä sanktioilla, jos vikahälytykset ovat toistuvia ja johtuvat huolimattomuudesta.
– Meillä ne syövät resursseja ja saattavat siten haitata muita suorituksia.
Myös rakennus- ja maastopalot vähenivät.
Ilmastonmuutos lisännee tehtäviä
Hälytysmäärien trendi on pitkällä aikavälillä nouseva. Levón arvelee, että ilmastonmuutos ja sen tuomat äkilliset sään vaihtelut lisäävät hälytystehtäviä jatkossakin. Myrskyt, tykkylumiongelmat, metsäpalot ja tulvat lisääntyvät ja työllistävät pelastuslaitosta.
– Etenkin metsäpalot sitovat paljon työvoimaa ja ovat luonteeltaan rasittavia. Onneksi meillä on vältytty naapurimaiden tapaisilta isoilta paloilta.
Pelastustoiminnan tehtävämäärät 2019
Hälytystehtävä 2019 2016–2019 Muutos
keskiarvoKaikki tehtävät 5 080 4 502 +13%
Vahingontorjunta 536 250 +114%
Liikenneonnettomuus 834 706 +18%
Ensihoitopalvelua tukeva
ensivastetehtävä 1 134 991 +14%
Paloilmoitin 661 561 –18%
Rakennuspalo 78 62 –21%
Maastopalot 78 52 –33%