Myr­ky­tyk­seen kuol­lei­den ket­tu­jen ruhoja ryh­dyt­tiin ke­rää­mään Poh­jan­maal­la

Myrkytykseen kuolleiden kettujen ruhoja ryhdyttiin keräämään pohjalaistarhoilta tiistaina. Ruhot varastoidaan väliaikaisesti Kruunupyyn Teerijärvellä sijaitsevan rehusekoittamon alueelle.

Myrkytykseen kuolleiden kettujen ruhoja ryhdyttiin keräämään pohjalaistarhoilta tiistaina. Ruhot varastoidaan väliaikaisesti Kruunupyyn Teerijärvellä sijaitsevan rehusekoittamon alueelle, mutta lopullisia päätöksiä ruhojen hävittämistavasta ei ole vielä tehty.

Vaihtoehtoina on ruhojen hautaaminen maahan tai hävittäminen eläinjätteen käsittelylaitoksella Kaustisella.

"Päätökset hävittämistavasta voidaan tehdä kuitenkin vasta sen jälkeen, kun tiedetään myrkytyksen aiheuttaja ja se, mitä myrkkyjä kuolleissa ketuissa on", sanoo ympäristönsuojelupäällikkö Aulis Rantala Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta. Välivarastointiin päädyttiin, jotta tarhaajat eivät ryhdy hautaamaan kettuja omalle tarha-alueelle.

Rantalan mukaan ensisijainen vaihtoehto on ruhojen hävittäminen teurasjätteen käsittelylaitoksella Kaustisella. "Toinen vastaava laitos sijaitsee Honkajoella, mutta se ei ota ruhoja vastaan. Laitoksen kapasiteetti ei ilmeisesti riitä näin suuren ruhomäärän käsittelyyn", huomauttaa Rantala.

Kaustisen laitos tuottaa eläinrehuksi sopivaa lihaluujauhoa vähäriskisten eläinten ruhoista. Prosessissa ruhot murskataan ja kuumennetaan suljetussa järjestelmässä, ruhoista myös irrotetaan rasva. Ennen myrkkykettujen toimittamista laitokseen halutaan varmistaa, ettei ruhoista koidu vaaraa laitoksen rehutuotannolle tai ympäristölle.

Ruhojen keräilystä vastaa Teerijärvellä sijaitseva Terjärv Frys, joka toimitti myrkytykset aiheuttaneen rehun tarhoille. Kuolleet ketut kuljetetaan autolla rehusekoittamon alueelle, jonne ne toistaiseksi varastoidaan.

Keräiltävää riittää, sillä myrkytyksen on arvioitu johtavan 20 000 ketun kuolemaan.

"Myrkytyksen saaneita kettuja joudutaan lopettamaan vielä koko tämä viikko, joten lopullista menetettyjen eläinten määrää ei tiedä vielä kukaan", kertoo eläinlääkäri Liisa Wallenius Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitosta.

Suuririskistä jätettä

"Ketun ruhot käsitellään eläintautivaarallisena suuririskisenä eläinjätteenä", kertoo Länsi-Suomen läänineläinlääkäri Matti Nyberg. Hän itse pitää hautaamista parempana, joskaan ei riskittömänä vaihtoehtona. Ruhoissa on paljon rasvaa.

"Hautaamispaikalle pitäisi rakentaa sellaiset systeemit, ettei esimerkiksi nestemäinen rasva lähde leviämään ympäristöön", huomauttaa Nyberg.

Kuolleita kettuja on lähetetty tutkittavaksi Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos EELA:aan, näytteet saastuneesta rehusta tutkitaan Kasvintuotannon tarkastuskeskuksessa. Alustavia tuloksia myrkytyksen aiheuttajasta odotetaan aikaisintaan torstaina.

Ilmoita asiavirheestä