Kolumni

Myö­tä­tun­touu­pu­mus, em­pa­tia­vä­sy­mys sa­tut­taa eri­tyi­ses­ti ih­mis­am­mat­tien te­ki­jöi­tä, mutta elämä ei ole vä­sy­mis­tä varten

Elämänsä puoliväliin tulleet nelikymppiset alkavat kysellä työnsä ja koko elämänsä merkityksellisyyden perään. Kenen elämää elän?

Pysäytin auton. Mistä outo ääni tuli? Kesti hetken huomata, että se oli omaa ulinaani.

Töissä oli rankkaa. Kotona oli vaikeaa. Ja vastikään olin huomannut, että olin siinä työpaikassa, siinä johtamisessa, niillä arvoilla, tulossa ihmiseksi, jota en voisi kohta katsoa peilistä silmiin.

Lähdin kahdeksi viikoksi lomalle. Otin avioeron. Irtisanouduin ilman tietoa uusista töistä. Katson silti selvinneeni vähällä, koska nyt tiedän monen kuolleen samaan tautiin.

Burnout, loppuun palaminen, työuupumus, syntyy vähitellen työn määrästä.

Tärkeimmät tarinat läheltäsi joka päivä

Kaleva kertoo, mitä Pohjois-Suomessa tapahtuu ja miksi sillä on väliä. Ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi Pelit ja koulutukset Tilaajaedut