Oulu on tunnetusti tupaten täynnä heavyn, tai metallin, eri alalajeja soittavia yhtyeitä. Yksi pitkäikäisimmistä nimistä on vuonna 1995 perustettu Myon, jonka toinen albumi Ghost in Paradise on juuri nähnyt päivänvalon.
Myonin kosketinsoittaja Mika Pohjola ei niele heavy-luokittelua sellaisenaan. "Ei me mielellään sijoituta hevikategoriaan, mieluummin olemme hardrock-bändi. Nykypäivän hevibändit ovat vähän rankempaa osastoa."
Rankistelun sijaan Myon nyökkää 1980-luvun melodisen heavyn ja aikuisrockin suuntaan. "Eihän me niistä lähtökohdista varmaan koskaan tulla pääsemään. Nyt mukana on kuitenkin enemmän progevaikutteita. Biisit ovat entistä kimurantimpia ja koukkuisempia, mutta yleismeininki on astetta jyräävämpi."
Myös pääasiassa rumpaliMatti Torron laatimat sanoitukset viittaavat perinteisen heavyn ja progen suuntaan. "Eivät ne mitään mustatukkien osastoa ole. Tekstit kuvastavat aikajatkumoa - alun perin levyn työnimi olikin Timewheel. Nostardamus on ennustusosastoa, joku The Quest taas tulevaisuutta. Avenue kertoo Matin suosikkihahmosta, Buffy Vampyyrintappajasta", Pohjola naurahtaa.
Ghost in Paradisea rakennettiin kuin Iisakin kirkkoa - ensimmäiset äänitykset tehtiin jo vuoden 1999 loppupuolella. Pitkäksi venähtäneen prosessin aikana Myon ei lähtenyt lavoille. Viime lauantaina Oulussa soitettu levynjulkistuskeikka oli ensimmäinen kahteen ja puoleen vuoteen.
"Tekeminen kesti ja kesti, ja viimeisen vuoden ajan odottelimme julkaisua. Takki alkoi olla siinä vaiheessa niin tyhjä, että olemme pitäneet taukoa. Nyt homma on taas saatu käyntiin, ja uutta matskuakin on valmiina."
Kuriositeettina uudella levyllä on taustakuorossa vieraileva heleä-ääninen Natalie Smous, oululaistunut hollantilaislaulaja, jonka oma musiikki on huomattavasti popahtavampaa. Edellisellä albumilla taustoja lauloi kesällä tangokuningattareksi kruunattu Johanna Pakonen - tietty jatkumo on siis havaittavissa.
"Jos Natalie vaikka saisi tästä meidän jutusta yhtä hyvät lähtökohdat omalle uralleen. Vaikka tuskin Johannakaan meidän takia nousi suosioon", Pohjola pohtii.
Vuonna 1999 ilmestynyt ensialbumi Heaven's Garden julkaistiin saksalaisen Noise-yhtiön kautta myös ulkomailla. Uutukaisen kohdalla suunnitelmat ovat samanlaiset. Oululaisella Mastervox-merkillä ilmestyneen levyn ulkomaanjakelusta vastaa helsinkiläinen Low Frequency Records. Menekki jää nähtäväksi, mutta aivan nollapisteestä ei lähdetä.
"Keski-Euroopassa meidän nimi on jonkin verran tunnettu. Ekan levyn tiimoilta tehtiin lehtijuttuja mittavissa määrin - siinä sai istua puhelimessa viikkotolkulla. Melodisen hardrockin kuulijakunta on periaatteessa aika laaja, 18-vuotiaista yli nelikymppisiin. Toivotaan vain, että markkinointi onnistuu."