Muuttoliike on aiheuttanut kiinteistöjen ja muun yhteiskunnallisen perusrakenteen vajaakäytön vuoksi miljardiluokan tappiot. Maakuntien liiton Efektia Oy:llä teettämässä tutkimuksessa on selvitetty muuttoliikkeen taloudellisia vaikutuksia kahdeksassa maakunnassa. Niissä on syntynyt pelkästään asuntojen vajaakäytöstä yli 10 miljardin markan tappiot.
Muutoksessa on kyse myös alueiden ja ihmisten eriarvoistumisesta, varallisuuden uusajosta. Kiinteistöjen arvot alenevat tappioalueilla suhteessa muuttovoittoalueisiin.
Tutkimuksesta käy ilmi, että asuntojen käyttöaste on pienentynyt vuodesta 1993 vuoteen 1998 jopa yli 60 prosentissa Suomen seutukunnista.
Suomen kansallisvarallisuudesta suurin osa on sitoutuneena asuntopääomaan. Muutokset asuntopääoman arvossa heijastavat muunkin pääoman kehitystä varsin hyvin, arvioidaan tutkimuksessa.
"Insinöörit ja arkkitehdit ovat rakentaneet lähiöitä ja taajamia. Nyt tarvitaan talousihmisiä kertomaan, mitä tyhjillään oleville asunnoille pitäisi tehdä", toteaa Kainuun liiton suunnittelujohtaja Heino Hiltunen.
On suunniteltava hyvin tarkkaan, mitä asuntoja peruskorjataan ja mihin uusia kannattaa rakentaa. Hiltunen kertoo, että muuttotappioalueella, Suomussalmellakin, rakennettiin keskustaan hiljan uusia kerrostaloja.
"Tätähän ei mikään estä, mutta taloudellista suunnittelua tarvitaan, kun mietitään syntyvyyden alueellista jakautumista ja yritysten sijoittumista. Pitää myös kysyä, missä suuret ikäluokat haluavat asua, kun ne tulevat eläkeikään. "
Ennusteiden mukaan vuoteen 2010 mennessä voi maakunnissa olevien tyhjien asuntojen arvo nousta jopa 16 miljardiin markkaan eli 11 5000 markkaan asukasta kohden.
Tutkimuksessa mukana olleet maakunnat ovat Etelä-Karjala. Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kainuu, Lappi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Satakunta. Esimerkiksi kahdessa viimeksi mainitussa maakunnassa oli vuonna 1998 ilman vakinaista asukasta olevien asuntojen arvo noin kaksi miljardia markkaa kussakin.