Oulun hyvinvointikeskusten määrä tulee olemaan viisi tänä vuonna. Sijaintipaikat ovat Kontinkangas, Tuira, Haukipudas, Kiiminki ja Kaakkuri.
Myllyojan hyvinvointikeskuksen siirtyminen osaksi Kontinkankaan hyvinvointikeskusta on parhaillaan vireillä, ja asia menee päätöksentekoon kevättalvella. Myllyojan nykyisissä tiloissa tullaan järjestämään lapsiperhepalveluita ja ikäihmisille kohdennettuja hoitaja- ja lääkäripalveluita.
Rajakylän ja Kaijonharjun terveysasemat muuttavat elokuussa Tuirankartanon tiloihin. Rajakylään ja Kaijonharjuun suunnitellaan hyvinvointipisteitä, samoin Ritaharjuun.
Kiimingin hyvinvointikeskuksen alueella toimivat Yli-Iin ja Ylikiimingin hyvinvointipisteet, joissa järjestetään neuvola- ja perhepalveluita, laboratorionäytteenotto, INR-poliklinikat, sairaanhoitajien vastaanottoa maanantaista perjantaihin ja kohdennettua lääkäripalvelua 2–3 päivänä viikossa. Myös kotihoidon palvelut toimivat näistä pisteistä. Pisteissä on myös psykiatrisen sairaanhoitajan ja fysioterapeutin sekä sosiaalityön vastaanottoja.
Muista hyvinvointipisteistä Höyhtyän Välkeessä on tarjolla sairaanhoitajan ajanvarauksellista palvelua ja Keskustan hyvinvointipisteessä sairaanhoitajan ajanvarauksellista palvelua, INR-poliklinikka Marevan-hoitoisille potilaille sekä psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanotto lukiolaisille.
Hyvinvointipisteiden palvelut tulevat tarkentumaan.
– Uusia digitaalisia palveluita otetaan käyttöön keväällä – muun muassa oirearviointi laajenee kaikille vastaanotoille ja chat otetaan laajemmin käyttöön, hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Oulun kaupungilta kertoo.
Säästöjä syntynyt
Kaupunginvaltuusto päätti Oulun hyvinvointipalvelujen palveluverkkoa linjaavasta palvelumallista ensimmäisen kerran toukokuussa 2013.
– Päätöksiä on tarkennettu sen jälkeen vuosittain talousarvion yhteydessä. Palvelumallin tavoitteena oli, että Oulun palvelut vastaisivat kuntalaisten palvelutarpeeseen ja että ne olisivat laadukkaita ja vaikuttavia. Kaupungin talouden tulisi pysyä tasapainoisena ja hallittuna samalla kun kaupungin palveluverkko olisi monikanavainen,
Hyvinvointipalvelujen asiakaskohtaiset kustannukset olivat hänen mukaan korkeat ennen Palvelumalli 2020 -suunnitelmaa. Kustannuskasvun taittuminen vuosina 2014–2017 on ollut merkittävä.
– Laskennalliset kumulatiiviset kustannussäästöt ovat olleet yhteensä 350 miljoonaa euroa. Silti väestö kasvaa joka vuosi 1 600–2 400 uudella kuntalaisella.
Laaja palvelukirjo
Hyvinvointikeskusten tarjoamia keskeisimpiä palveluja ovat lääkärin ja hoitajan vastaanotto, neuvola-, kouluterveydenhuolto-, opiskeluterveydenhuoltopalvelut, perhepalvelut kuten kotipalvelu ja perhetyö, sosiaalipalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä kotipalvelu ja -sairaanhoito.
– Lisäksi niissä tarjotaan matalan kynnyksen palveluita ja tiloja järjestöyhteistyölle. Perhekeskeistä toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä sivistys- ja kultuuripalveluiden sekä alueen järjestöjen kanssa.
Takuu toteutuu
Lainmukainen hoito- ja palvelutakuu toteutuu kaikissa hyvinvointikeskuksissa.
Palveluihin pääsee matalalla kynnyksellä ja useita palveluita tarvitsevat asiakkaat saavat vastuutyöntekijän.
– Ne ovat sujuvoituneet viime vuosina, mutta monet kuntalaiset kokevat akuuttivastaanoton edelleen hankalana. Akuuttivastaanoton toimintamallia pitää muuttaa. Kiireettömien vastaanottoaikojen saatavuutta ja verkkoasiointia lisätään.
Tavoitteena on saada akuuttivastaanotto toimimaan päivystysluonteisemmin. Sähköisiä palveluita otetaan käyttöön.
– Ajoittain odotusajat ovat edelleen liian pitkiä. Syitä odotusajan pidentymiseen ovat muun muassa influenssakausi, pitkät arkipyhät ja henkilöstön yllättävät poissaolot.
Esimerkiksi Tuiran akuuttivastaanotolle pääsee samana päivänä, kiireettömälle vastaanotolle hoitajalle 1–3 viikossa ja lääkärille 3–4 viikossa.