Mus­tik­kaa ilman mus­tik­ka­sui­ta

Suurikokoinen pensasmustikka houkuttelee. Koska marjat ovat myös kiinteitä, ne kestävät käsittelyä ja kuljetusta metsämustikkaa paremmin.

Pensasmustikat sopivat tarhaamattomina hyvin leivontaan ja koristeeksi.
Pensasmustikat sopivat tarhaamattomina hyvin leivontaan ja koristeeksi.

Suurikokoinen pensasmustikka houkuttelee. Koska marjat ovat myös kiinteitä, ne kestävät käsittelyä ja kuljetusta metsämustikkaa paremmin.

Koska marjan väri on kuoressa eikä mehussa, se ei suttaa suuta eikä leivonnaisia. Tämän ominaisuuden vuoksi pensasmustikoita näkee usein kakkujen koristeena.

Pensasmustikasta ennustetaan meille uutta menestysmarjaa. Kotipuutarhoihin mustikkapensaita on jo jonkin verran istutettu, ja ammattiviljelijöitä on Hedelmän- ja marjanviljelijäin liiton tilaston mukaan jo 190.

Pensasmustikassa on runsaasti C-vitamiinia ja terveellistä kuitua, joten marjoja kannattaa popsia sellaisenaan tai pakastaa talven varalle.

Paras satokausi on jo tältä kesältä ohi, mutta koska pensasmustikan kaikki marjat eivät kypsy samaan aikaan, voi mustikkarasioita vielä kaupasta löytää.



Mustikkamuffinit


Noin 12 kappaletta
3/4 dl sokeria
1 dl juoksevaa margariinia
2 kananmunaa
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 rkl sitruunamehua
1 dl pensasmustikoita (tai tavallisia mustikoita)

Vaahdota sokeri ja rasva. Lisää munat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Sekoita vehnäjauhoihin leivinjauhe ja lisää taikinaan. Lisää sitruunamehu ja sekoita. Lisää lopuksi mustikat varovasti ja annostele muffinivuokiin. Paista 200 asteessa noin 10-12 minuuttia.

Ilmoita asiavirheestä