Mus­li­mi­nais­ten huivi on toi­mi­nut po­li­tii­kan vä­li­nee­nä jo vuo­si­sa­to­jen ajan – osa ara­bi­mais­ta­kin kieltää huivin käytön

Kasvot peittävästä hunnusta on tullut islamin uskon kiistelty symboli.

Musliminaiset poistuivat Tanskan parlamenttitalosta niqabeissa eli kasvohunnuissa toukokuun viimeisenä päivänä, jolloin enemmistö kansanedustajista kannatti niqabin ja burkan käytön kieltämistä julkisella paikalla. Harvinainen ja äärimmäinen, pääasiassa Afganistanissa, Pakistanissa ja Pohjois-Intiassa käytetty musliminaisten kangasasuste, joka peittää koko vartalon. Silmien kohdalla on verkkoa. Tarkoittaa useimmiten kahtia taitetun puoliympyrän mallista päähinettä, joka on ommeltu edestä kiinni niin, että päätä varten jätetään aukko. Päällysosa on valmiiksi muotoonommeltu huivi, alla käytetään alushuivia tai -pantaa. Erityisesti lasten ja nuorten suosiossa. Sanaa käytetään usein musliminaisen huivin, erityisesti neliönmallisen huivin synonyymina. Sanan merkitys on kuitenkin laajempi: se tarkoittaa säädyllistä pukeutumista, mutta myös käyttäytymistä ja esiintymistä. Kasvohuntu, joka peittää kasvot lähes kokonaan, vain silmille jää pieni aukko. Usein musta. Käytetään erityisesti Persianlahden arabimaissa. Albanialainen musliminainen poseerasi kameralle kansainvälisenä hijab-päivänä vuonna 2017. Hän kutsui kuvaan myös toisen naisen, joka pukeutui huiviin osoittaakseen tukea sitä käyttäville. Suorakulmainen huivi, joka voidaan kietoa moni eri tavoin. Alle tulee usein alushuivi tai -panta.
Musliminaiset poistuivat Tanskan parlamenttitalosta niqabeissa eli kasvohunnuissa toukokuun viimeisenä päivänä, jolloin enemmistö kansanedustajista kannatti niqabin ja burkan käytön kieltämistä julkisella paikalla.
Musliminaiset poistuivat Tanskan parlamenttitalosta niqabeissa eli kasvohunnuissa toukokuun viimeisenä päivänä, jolloin enemmistö kansanedustajista kannatti niqabin ja burkan käytön kieltämistä julkisella paikalla.
Kuva: Mads Claus Rasmussen

Kasvot peittävästä hunnusta on tullut islamin uskon kiistelty symboli. Yhtenevää näkemystä erimielisyyksiä aiheuttavan huivin käytöstä ei ole edes arabiyhteisössä.

Kasvoja verhoava huivi estää musliminaisten pääsyn ravintoloihin, baareihin ja erilaisiin julkisiin tiloihin ympäri maailmaa. Moni Euroopan maa rajoittaa kasvojen peittämistä julkisilla paikoilla. Viimeiseksi kiellon asetti toukokuussa Tanska.

Huivin käyttö ei kuitenkaan ole mustavalkoista edes monimuotoisessa arabimaailmassa. Huivilla pelattava politiikka peilaa monia muita, laajempia yhteiskunnallisia ilmiöitä.

Kesäkuun puolivälissä Britanniassa asuva musliminainen kertoi yleisradioyhtiö BBC:lle, että huivin käyttäminen on helpompaa Lontoossa kuin Kairossa, jossa huivi voi olla jopa merkki alaluokkaisuudesta ja estää pääsyn korkeatasoisiin ravintoloihin. BBC:n mukaan huivin käyttö on Egyptin yläluokan keskuudessa vähentynyt.

Ei uusi ilmiö

Lähi-idän instituutin tutkijavierailijan ja väitöskirjassaan Egyptiä tutkineen Liina Mustosen mukaan kyseessä ei ole uusi ja ennenäkemätön ilmiö.

– Hunnulla on käyty politiikkaa jo kolonialismin aikana 1900-luvun alussa, jolloin Egypti oli Britannian siirtomaavallan alaisena. Tämä ei ole uusi kehitys, vaan se etenee ennemmin aaltoilemalla.

Huivin käyttö ei ole Egyptissä kielletty missään julkisessa tilassa. Sen sijaan sitä voivat rajoittaa kaupalliset toimijat, kuten ravintolat. Ilmiö ei ole yksinkertainen.

Harvinainen ja äärimmäinen, pääasiassa Afganistanissa, Pakistanissa ja Pohjois-Intiassa käytetty musliminaisten kangasasuste, joka peittää koko vartalon. Silmien kohdalla on verkkoa.
Harvinainen ja äärimmäinen, pääasiassa Afganistanissa, Pakistanissa ja Pohjois-Intiassa käytetty musliminaisten kangasasuste, joka peittää koko vartalon. Silmien kohdalla on verkkoa.

Mustonen kyseenalaistaa, että vähentynyt huivin käyttö olisi suorasukaisesti merkki Egyptin muuttumisesta länsimaisemmaksi.

– Mitä länsimaisilla arvoilla tarkoitetaan? Jos länsimaisilla arvoilla ajatellaan esimerkiksi sananvapautta, Egypti ei ole tällä hetkellä menossa vapaamman yhteiskunnan suuntaan. Monet toimittajat, tutkijat ja aktivistit istuvat vankilassa, koska hallitus ei anna mahdollisuutta kritiikille. Ihmisoikeuskysymysten näkökulmasta asusteet ovat toissijaisia.

Egyptissä 1950-luvulla bikinjä

Egyptissä on historian aikana ollut aikaisemminkin ajanjaksoja, jolloin naiset ovat käyttäneet huivia vähemmän. Vielä 1950-luvulla egyptiläisissä kuvissa näkyy naisia bikineissä.

Huivin käyttäminen alkoi yleistyä uudelleen 1970-luvulla Anwar Sadatin aikana, jolloin hallinto teki yhteistyötä muslimiveljesten ja muiden uskonnollisten ryhmien kanssa.

Mustosen mukaan jonkun näkökulmasta voi olla niin, että huivia on helpompi pitää yläluokan paikoissa Lontoossa. Hän kuitenkin huomauttaa, että jo aikaisemminkin osa baareista ja ravintoloista on estänyt sisäänpääsyn huivipäisiltä naisilta.

Tällä hetkellä Egyptissä ongelmat ovat kuitenkin paljon huivikiistaa suurempia. Mustonen vieraili itse Egyptissä vajaa kuukausi sitten. Viikon sisällä maassa oli paljon ikäviä tapahtumia, jotka eivät liittyneet niinkään huiviin, vaan ihmisoikeuksiin.

– Muun muassa Amal Fathy, naisten kokemaa seksuaalista väkivaltaa vastaan taisteleva aktivisti, jakoi Facebookiin videon, jossa hän kritisoi Egyptin hallintoa siitä, ettei se tee mitään seksuaalisen väkivallan vähentämiseksi. Hänet haettiin yöllä kotoa vankilaan.

Osa rajoittaa, osa velvoittaa

Huiviin liittyvät käytännöt ovat usein vahvasti poliittisia. Iranissa huivi oli vielä 1970-luvulla usein kielletty, mutta vallankumouksen jälkeen sen käyttö tuli pakolliseksi. Rajoitteita huivin käyttöön on myös muun muassa Tunisiassa ja Marokossa.

– Huivi pitää aina nähdä vallitsevan valtapolitiikan näkökulmasta, Mustonen sanoo.

– Säännöt liittyvät hallinnon ideaaliin. Huivin kieltämisellä saatetaan luoda vaikka maallista imagoa kansainvälisessä politiikassa.

Arabimaailmasta ei myöskään voi puhua yhtenäisenä alueena, vaan muslimienemmistöiset maat ovat keskenään varsin erilaisia.

Ulkoministeriön mukaan vuonna 2014 Qatarin noin kahdesta miljoonasta asukkaasta 88 prosenttia oli vierastyöläisiä, joilla ei ole maan kansalaisuutta. Siksi esimerkiksi Qatarissa huivin käyttö voi olla paikallisten keino erottua ulkomaalaisista.

Arabimaailma ulottuu Pohjois-Afrikasta Lähi-itään. Persianlahden arabimaissa, kuten Saudi-Arabiassa ja Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa, huivilla ja hunnuttautumisella on hyvin erilainen merkitys kuin esimerkiksi Tunisiassa.

Monimuotoinen arabimaailma

Mielipiteet siitä, tuleeko naisten peittää kasvonsa eivät kuitenkaan välttämättä ole maakohtaisia.

Mustosen mukaan on enemmän kyse siitä, miten kukin henkilökohtaisesti kokee asian. Joillekin huivi on kulttuurinen asia, toisille uskonnollinen ja osalle osa perinnettä. Se voi olla osoitus myös poliittisesta näkökannasta.

– Tutkimus osoittaa, että Ranskassa naiset ovat kokeneet, että kielloilla heidät yritetään sulkea yhteiskunnan ulkopuolelle. Silloin huivista varmasti tulee poliittinen asia.

Albanialainen musliminainen poseerasi kameralle kansainvälisenä hijab-päivänä vuonna 2017. Hän kutsui kuvaan myös toisen naisen, joka pukeutui huiviin osoittaakseen tukea sitä käyttäville.
Albanialainen musliminainen poseerasi kameralle kansainvälisenä hijab-päivänä vuonna 2017. Hän kutsui kuvaan myös toisen naisen, joka pukeutui huiviin osoittaakseen tukea sitä käyttäville.

Huivi on muuttunut poliittisen kampanjan aiheeksi myös sosiaalisessa mediassa, jossa erilaiset ryhmät ajavat niin naisten oikeutta huiviin kuin huivittomuuteenkin.

Iranissa useat naiset taistelevat vuonna 1979 asetettua huivipakkoa vastaan, mikä on Mustosen mukaan saanut aikaan valtavan kampanjan. Keskustelua käydään muun muassa Twitterissä My Stealthy Freedom -tunnisteen alla.

Kampanjan pani alulle vuonna 2014 iranilainen toimittaja ja kirjailija Masih Alinejad, jonka perustaman nettisivun mukaan moni ihminen Iranissa on sitä mieltä, että huivin käytön pitäisi olla jokaisen henkilökohtainen valinta. Kampanjan Facebook-sivu toimii alustana, jonne iranilaiset naiset voivat jakaa itsestään kuvia ilman huivia. Alinejad asuu tällä hetkellä Yhdysvalloissa.

Niin ikään Facebookissa toimivalla, huivirajoituksia vastustavalla Surviving hijabilla on samankaltaisia tarkoituksia. Kampanja sai alkunsa Egyptissä. Surviving hijab -ryhmään kuuluu yli puoli miljoonaa jäsentä, joista kaikki eivät käytä huivia, mutta haluavat osoittaa tukensa kampanjalle ja seurata keskustelua.

"Ranskassa kiellot ovat tuoneet naisille kokemuksen siitä, että heidät yritetään työntää yhteiskunnan ulkopuolelle. Silloin huivista varmasti tulee poliittinen asia."
Liina Mustonen tutkija

Huntupolitiikka Euroopassa

Euroopan mailla on erilaisia sääntöjä kasvot peittävien burkan ja niqabin käytöstä.

Tanska: Kiellettyä julkisella paikalla. Päätös syntyi toukokuussa, kiellon on määrä tulla voimaan elokuussa.

Ranska: Kiellettyä. Ranska kielsi kasvot peittävien huntujen käytön julkisilla paikoilla ensimmäisenä Euroopan maana vuonna 2011.

Itävalta: Kiellettyä julkisissa tiloissa, kuten kouluissa.

Belgia: Kiellettyä julkisilla paikoilla.

Espanja: Ei kansallista lakia, mutta Barcelonassa kiellettyä julkisilla paikoilla. Kieltoja on myös pienemmissä Katalonian kaupungeissa.

Italia: Paikallisia kieltoja.

Bulgaria: Kiellettyä julkisella paikalla.

Saksa: Ei kansallista lakia, mutta paikallisia kieltoja useissa osavaltioissa. Liittokansleri Angela Merkel on todennut, että kasvot peittävät asusteet olisi syytä kieltää.

Britannia: Ei kansallista lakia, mutta koulut saavat päättää pukeutumiskoodinsa itse.

Turkki: Kiellettyä valtion instituuteissa. Viime vuosina Turkki on keventänyt linjaansa esimerkiksi yliopistoissa ja valtion instituutioissa. Nykyään muun muassa poliisit voivat käyttää huivia.

Alankomaat: Osittain kiellettyä, esimerkiksi kouluissa, sairaaloissa ja julkisessa liikenteessä.