Musiikkiterapian systemaattinen käyttö alkoi Suomessa 1960-luvulla. Musiikkiterapian perinteisiä sovellusalueita ovat psykiatria ja kehityksellisten häiriöiden kuntoutus. Nykyään musiikkiterapiaa käytetään myös kommunikaatiohäiriöiden, neurologisten ongelmien, päihdeongelmien sekä työuupumuksen ja kivun hoidossa.
Kela korvaa musiikkiterapiaa vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena ja kuntoutuspsykoterapiana 16–25-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille. Musiikkiterapeutit toimivat myös erikoissairaanhoidon palveluntuottajina. Suomessa on noin 600 koulutettua musiikkiterapeuttia. Musiikkiterapeutteja työskentelee kaikkialla Suomessa.
Mielenterveyspalveluiden tarve on ollut pitkään kasvussa ja koronapandemia lisäsi entisestään masennusta, ahdistusta sekä lasten ja nuorten psyykkistä oirehdintaa. Musiikkiterapia on osoittautunut vaikuttavaksi hoitomuodoksi näissä kohderyhmissä. Musiikkiterapia tarjoaa vaihtoehtoisia ilmaisun ja kommunikoinnin muotoja perinteisille keskusteluhoidoille. Tämä on hyödyllistä erityisesti sellaisissa kohderyhmissä, joissa sanallinen ilmaisu on sairaudesta tai muista tekijöistä johtuen rajoittunut.
Musiikkiterapialla on professuuri Jyväskylän yliopistossa ja alan kliininen koulutus ja tutkimus ovat korkeatasoista. Vuosikymmeniä kestäneistä yrityksistä huolimatta musiikkiterapeuteilla ei kuitenkaan ole vielä virallista terveydenhuollon ammattinimikettä. Nyt kun olemme tilanteessa, jossa terapeuteista on huutava pula, nuoria ja aikuisia tulisi ohjata psykoterapian lisäksi entistä enemmän myös musiikkiterapiaan, kun suunnitellaan Kelan kuntoutuspsykoterapiaa.
Pia Kvist
KM, musiikkiterapeutti
traumapsykoterapeuttikoulutettava
Kaija Oivamäki-Tähtinen
musiikkiterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti
Suomen musiikkiterapiayhdistys ry