Sävelletyn elektronisen musiikin levyttämisen ja esittämisen kulttuuri sekä dj-kulttuuri kehittyivät ja kasvoivat osin yhtä matkaa, mutta ovat silti kaksi täysin erillistä maailmaa. Näin siitäkin huolimatta, että monet alan tunnetuimmat nimet toimivat sekä dj:nä että levyttävinä artisteina.
Elektronisen musiikin ja instrumenttien yleistyminen mullisti populaarimusiikin tekemisen lähtökohdat. Oli vallankumouksellista, että enää ei tarvinnut olla muusikko tai bändin jäsen voidakseen toteuttaa musiikillisia ambitioitaan.
"Kun musiikkia pystyi tekemään yksin, ei ollut tarvetta kompromisseihin. Musiikillisiin kokeiluihin tuli uutta mielenkiintoa. Progebändin puolen tunnin sekoilusta harvoin syntyy mitään järkevää, mutta yhden miehen studiokokeiluista on mahdollista puristaa kuuden seitsemän minuutin biisi", sanoo Jori Hulkkonen, suomalaisen house-musiikin suuri yksinäinen.
Ensimmäiset syntetisaattorit olivat kalliita ja lähinnä ammattilaisten, kuten kokeellista rockia soittavien bändien, käytössä. Muutos alkoi 1980-luvun ensimmäisinä vuosina, jolloin japanilaiset laitevalmistajat kuten Yamaha, Roland ja Korg toivat markkinoille yksinkertaisia syntetisaattoreita, joihin myös amatöörien varat riittivät.
Lopullinen murros tapahtui, kun syntetisaattoreiden lisäksi musiikin harrastajien ulottuville ilmestyivät myös edulliset rumpukoneet ja samaan aikaan esiteltiin eri soitinvalmistajien laitteiden sujuvan yhteiskäytön mahdollistava MIDI (Musical Instrument Digital Interface).
Aikansa elektronisen musiikin ikoneita olivat erityisesti Rolandin laitteet. Esimerkiksi hip hopin ja housen kehitykseen suuresti vaikuttanut rumpukone TR-808 ja teknossa suosittu TR-909 olivat tekijöiden mieleen, koska ne eivät edes pyrkineet jäljittelemään luonnollista rumpusoundia, vaan kuulostivat tarkoituksellisen synteettisiltä.
Rolandit ja muut klassikkoinstrumentit kuluvat yhä monen elektronisen musiikin tekijän käytössä, mutta 2000-luvulla elektroninen musiikki on siirtynyt hardwaresta, laitteista, softwareen, tietokoneohjelmiin.
"Itse pidän laitteista ja niiden vanhetessaan yksilöllisiä sävyjä saavasta soundista. Pelkkää tietokonetta käytettäessä soundi on hieman liian kylmä ja muovinen. Tosin argumentti on sama, mitä 1980-luvulla moni sanoi syntetisaattoreista", hymähtää Hulkkonen.
Kun elektronisen musiikin artisti esittää musiikkiaan yleisölle, toteutukseen on lähes yhtä monta tapaa kuin on esiintyjää. Live-esiintyminen on usein ennalta säädellympi kuin yleisön reaktioiden mukaan elävä dj-vetoinen ilta.
Hulkkosen keikkasettiin kuuluu kannettavan tietokoneen lisäksi kolme syntetisaattoria ja mikseri.