Saksa on vahvasti edustettuna tämänvuotisen lastenelokuvafestivaalin kilpasarjassa.
Bernd Sahlingin ohjaama Aina pimeää on melko vahva näyttö sikäläisen lasten-, tai tässä tapauksessa pikemminkin nuortenelokuvan tasosta. Aina pimeää käsittelee vammaisuutta eli tässä tapauksessa sokeutta, mutta sen suhtautumistapa asiaan on harvinaisen luonteva.
Päähenkilöt Marie ja Inga (Ricarda Ramünke ja Maria Rother) ovat musiikista kiinnostuneita 13-vuotiaita tyttöjä, jotka nyt sattuvat asumaan sokeiden sisäoppilaitoksessa. Marie ryhtyy auttamaan huonoille teille joutunutta kazakstanilaispoikaa (Oleg Rabuck), jonka kotiinpaluun varmistaisi musiikkivideokilpailun voitto.
Vaikka Aina pimeää sisältää perinteisiä draaman elementtejä kuten voitettavia vastuksia, on sen perussävy jännittävyyden sijasta melankolinen, melkeinpä voisi sanoa suomalainen (suomenkielinen nimi on kuitenkin liian synkkä).
Tyylikkään ilmava kokonaisuus käsittelee erilaisuutta, mutta ennen kaikkea yhteisyyttä, jota tarjoaa musiikin tekeminen ja kokeminen. Hienovaraista psykologista kehittelyä tarjoavana elokuvana Aina pimeää puhuttelee varmaankin pääasiassa jo vähän varttuneempia katsojia.