"Hyvin näyttävät kaalikääryleeni tekevän kauppansa", tuumii Iiri Heinilä tyytyväisenä seuratessaan lapsenlastensa Jaakon, 3, ja Annan, 1, ruokailemista arkipäivän lounaspöydässä.
Iiri-mummu oli elokuisena maanantaiaamuna saapunut tyttärensä luo Espoon Nuuksioon lastenhoitoavuksi. Ja kuten mummulle sopii, hän toi mukanaan myös lasten suuhun sopivia herkkuja.
"Tottakai tästä on hyötyä lasten vanhemmille, mutta ainakin yhtä paljon tämä merkitsee minulle itselleni", hehkuttaa Iiri Heinilä todetessani, miten mahtava lastenhoitoapu hän on tyttärelleen. Kun katsoo mummun touhuamista kahden suloisen piltin kanssa, on helppo ymmärtää, ettei tätä ole vaikea houkutella näihin tapaamisiin. Jaakko ja Anna ovatkin nyt olennainen osa viitisen vuotta sitten kaupallisten aineiden opettajan virasta eläkkeelle jääneen Iirin elämää.
"Eihän tämä onnistuisikaan, jos olisin vielä työelämässä".
Lapsenlasten ohella aktiivisen ja energiaa pursuvan naisen elämään kuuluu myös opiskelua, kulttuuriharrastuksia, golffausta sekä myyntikonsultin työtä.
Ruuan ainekset
lähialueelta
Saapuessaan mummuilemaan Iiri tuo tukun valmiita ruokia mukanaan. Hän valmistaa ne kotona Karjaalla, jolloin jää enemmän aikaa lasten kanssa leikkimiseen. Oiva apuväline on kotivakumointilaite, jonka ansiosta ruokia voi valmistaa jo muutamana lähtöä edeltävänä päivänä valmiiksi jääkaappiin tai pakastimeen. Vakumointikäsittely poistaa astiasta tai pussista ilman, minkä ansiosta syötävät säilyvät kylmässä monta päivää pidempään kuin ne säilyisivät muuten. Iirin kokemuksen mukaan näin säästyy ajan ohella myös rahaa, kun ruokia ei tarvitse heittää pois entiseen malliin.
"Ennen lähtöä siirrän valmiiksi pakatut ruuat kylmälaukkuihin, joista nostan ne perillä jälleen jääkaappiin tai pakastimeen."
Vaikka Iiri valmistaakin ruuat modernisti tyhjiöpakaten, ovat ruokalajit perinteisiä suomalaisia.
"Haluan siirtää tätä kulttuuriperintöä lapsenlapsilleni", hän toteaa ja kertoo ruokiensa olevan perua omasta lapsuudenkodistaan Vammalasta, Kokemäenjoen rannalta. Siellä vihannekset ja juurekset kasvatettiin itse omassa kasvimaassa. Lisäksi puutarhasta saatiin omenoita, päärynöitä, luumuja ja raparperia. Isä kalasti ja metsästi, mikä toi taloon kaloja ja riistalihaa.
"Tuolloin ei vielä puhuttu luomusta mitään, mutta nuo ruokatarvikkeet olivat juuri sitä, ilman keinolannoitteita tai torjunta-aineita kasvatettuja."
Nykyisin Iiri asuu kerrostalossa, jossa viljely rajoittuu parvekkeen yrtteihin ja tomaatteihin. Sen sijaan hän käyttää ahkerasti hyväkseen lähiseudun suoramyyntipaikkoja, samoin ystävien pihojen ja puutarhojen satoa, kun nämä sitä tarjoavat.
"Lähiruoka on minun juttuni. Haluan tietää, miten ja missä on tuotettu se ruoka, jota syön. Samoista aineksista teen tarjottavat myös lapsille."
Mainiot
kalapullat
Alli-äidin valmistamat Iirin lapsuuden ruuat olivat selkeitä ja kotoisia perusruokia ilman konstailuja tai mausteita. "Niitä teen myös Jaakolle ja Annalle, jotta he silloin tällöin kokevat, millaista ruokaa syötiin ennen mummun kotona."
Seuraavat ohjeet on koottu Iiri Heinilän reseptiarkistosta. Kaalikääryleet kuuluivat ennen vanhaan jokaisen itseään kunnioittavan emännän ruokalistalle. Täytteessä on myös hieman sieniä, syksyisiä raaka-aineita nekin. Kalapullat ja munakastike on todellinen bravuuri, jota voi suositella myös lapsille. Sateenkaarimuusin kolmesta erilaisesta muusista paras on palsternakasta tehty.
"Palsternakka on mainio juures, joka ansaitsisi paljon nykyistä laajemman käytön", Iiri korostaa.
Pullisen mummon omenaherkun ohje tulee Antreasta Etelä-Karjalan martoilta. Lasten mummon isoäiti Emmi Pullinen kehitti sen joskus 1900-luvun alussa. Vävyn suvussa se on aina kuulunut juhlien jälkiruokaherkkuihin.
Hakatut
kurkut
Leikkaa kurkusta ohuita siivuja lautaselle. Ripottele siivuille sokeria ja suolaa ja ihan vähän etikkaa. Aseta toinen lautanen peitoksi ja hölskyttele käsissäsi jonkin aikaa.
Kalapullat ja
munakastike
1 kg merihaukea+säynävää
2 1/2 dl korppujauhoja
2 1/2 dl kermaa tai maitoa
1 iso silputtu sipuli
2 1/2 tl suolaa
hyppysellinen valkopippuria
ripaus sitruunamehua
6 rkl hienonnettua tilliä
Sekoita kerma korppujauhoihin. Jauha ruodottomaksi perattu kala ja pilkottu sipuli lihamyllyllä hienoksi. Lisää mausteet sekä korppujauhot. Pyörittele pulliksi ja paista pannulla kypsiksi.
Palsternakka-
muusi
1/2 l palsternakan paloja
50 g voita
3 rkl vehnäjauhoja
1/2 l maitoa
suolaa
sokeria
Kuori ja paloittele palsternakat. Keitä palat vedessä kypsiksi. Murskaa nuijalla. Kiehauta voi ja vehnäjauhot, lisää maito vähitellen. Lisää myös palsternakkamuhennos ja mausteet.
Vihreä
perunamuusi
1 l perunoita
20 g voita
2 dl maitoa
50 g ryöpättyä ja hienonnettua
pinaattia
vettä
suolaa
hyppysellinen sokeria
Kuori perunat ja keitä ne kypsiksi. Kaada pois keitinvesi ja survo perunat puunuijalla kattilassa hienoksi. Lisää kiehuva maito ja voi. Vatkaa puuhaarukalla kuohkeaksi, älä koneella. Lisää pinaatti ja anna seoksen kiehahtaa.
Porkkana-
muhennos
1/2 kg porkkanoita
1/2 l vettä
suolaa
voita
2 rkl vehnäjauhoja
sokeria
muskottikukkaa
Kaavi, paloittele ja keitä porkkanat. Ota keitinvesi talteen. Muhenna porkkanat nuijalla hienoksi. Kiehauta voi ja vehnäjauhot. Lisää hieman keitinlientä. Hauduta 10 minuuttia. Lisää porkkanasose ja mausta kevyesti.
Äidin kaalikääryleet,
puolukkasurvos
ja keitetyt perunat
Ohje Satakunnasta
1950-luvulta
kaalinkupu
1 1/2 kg jauhelihaa
1 dl sieniä
1 muna
1 1/2 dl korppujauhoja
3 1/2 dl kermaista maitoa
2 dl riisiryynejä
suolaa
siirappia
vettä
voita
Keitä kaalinkupu vedessä pehmeäksi ja irrota lehdet toisistaan mahdollisimman ehjinä. Ohenna paksuin lehtiruoti. Keitä riisiryynit höyryssä ja sekoita jauhelihaan. Lisää siihen myös suola, korppujauhot, maito, muna ja kaalin sisimmät lehdet hienonnettuina. Vaivaa seos kiinteäksi.
Aseta jokaiselle kaalinlehdelle täytettä sen verran, että se hyvin mahtuu lehden sisään.
Ruskista kääryleet rautapannulla kevyesti ja lado ne sitten voideltuun uunipannuun. Ripottele vähän suolaa ja siirappia kääryleiden päälle ja paista uunissa hitaasti välillä valellen pannuun muodostuvalla liemellä.
Tarjoile kääryleet puolukkasurvoksen ja keitettyjen perunoiden kanssa. Voit halutessasi siivilöidä paistinliemen kastikkeeksi ja lisätä siihen vähän kermaa.
Tallimestarin
kiisseli
500 g raparperia
1 l vettä
sokeria maun mukaan
2/3 dl perunajauhoja
Huuhdo varret, mutta älä kuori niitä. Pilko ne pieneksi ja keitä vedessä. Kun palaset ovat kiehuneet rikki, siivilöi ja puserra läpi. Mittaa mehu, jota pitäisi olla runsas litra. Jäähdytä mehu.
Sekoita perunajauhot jäähtyneeseen mehuun kuiviltaan. Anna kiisselin kiehahtaa sen verran, että se muuttuu läpikuultavaksi, mutta ei vaaleaksi. Tämä valmistustapa sopii raparperille erityisesti syksyisin, jolloin raparperi on kovaa ja puista.
Ripottele kiisselin päälle kuorrute, jonka teet desistä kuivahkoja hapanleipämuruja, desistä fariinisokeria ja ruokalusikallisesta kaakaojauhetta. Paahda seosta hetken aikaa kuumalla pannulla.
Iiri neuvoo tekemään kuorrutetta etukäteen aina, kun jää kuivaa hapanleipää. Itse hän säilyttää seoksen vakumoidussa purkissa.
Pullisen mummon
omenaherkku
omenoita
mansikkahilloa
kermavaahtoa
mansikoita
manteli- tai pähkinärouhetta
Raasta omenat tarjoiluastiaan. Levitä niille mansikkahilloa. Päällystä kermavaahdolla ja ripottele pinnalle koristeeksi muutama mansikka sekä manteli- tai pähkinärouhe.