Teertä (Tetrao tetrix) on eri puolilla Suomea kutsuttu nimillä tetri, teiri, töyri ja tetryt. Linnun nimi rinnakkaismuotoineen on tuhansia vuosia vanha.
Koiras- ja naarasteeren erottaa toisistaan helposti ulkonäön perusteella. Tämän vuoksi koirasta on sanottu ukoksi, isäksi tai mustaksi, naarasta harmajaksi, emäksi tai akaksi.
Sukupuolten nimeäminen erikseen kertoo teeren olleen tärkeä riistalintu. Jo ammoisina aikoina esi-isämme pyydystivät teeriä kuvastamalla eli houkuttelemalla teeriä ansaan teeren kuvan avulla. Myöhemmin tuliaseet helpottivat kuvastajan työtä.
Teeri aloittelee soidintaan jo syksyllä. Toden teolla soidin pääsee käyntiin lopputalvesta ja se jatkuu pitkälle kevääseen. Ensimmäisestä teeren pulputuksesta sanotaan olevan kymmenen viikkoa kauran kylvöön.
Aleksis Kiven Nummisuutareissa Mikko Vilkastus juoksee teerinaaraan perässä, kompastuu ja taittaa jalkansa. Mikko kertoo, kuinka teeri "hyppäsi saakelin vikkelästi, viekoitellen sillä kurilla minua poika-parvestansa".
Seitsemässä veljeksessä teeri esiintyy tuon tuosta. Lauri haaveilee omasta pirtistä korvessa, jossa voisi kuunnella kuinka "kontio korvessa viheltää ja teeri puhaltelee Sompiossa". Mahtaisiko nykymarjastajan pulssi tasaantua tuollaisessa äänimaisemassa?
Eteläpohjalaisessa tarinassa äiti nuhteli poikaansa, joka kävi liian paljon metsällä. Poika kertoi metsäreissujen todellisen syyn tavalla, jonka soisi tulevan uudelleen muotiin: Mulla on muuan teeri tiedossa, kauniimpi kaikkia kanoja, syli sillä on siipien sijassa, nokkana huulet hunajaiset.
