Leena Hyvönen. Musiikin tohtori Leena Hyvönen kuoli 22.2.2026 Helsingissä. Hän oli syntynyt 27.1.1943 Sotkamossa.
Hyvönen eli lapsuutensa Sotkamossa ja aloitti pianonsoiton opinnot jo kouluiässä. Hän suoritti 1965 Sibelius-Akatemiassa kanttori-urkurin tutkinnon ja koulumusiikkiosaston päättötodistuksen. Hän jatkoi kouluttautumista läpi elämänsä, valmistui kasvatustieteiden kandidaatiksi 1987 ja väitteli tohtoriksi 1995 Sibelius-Akatemiassa tieteellisellä linjalla.
Hyvönen muutti 1969 Ouluun, jossa asui suurimman osan elämästään. Uransa alussa hän työskenteli pianonsoiton opettajana ja vuodesta 1973 musiikin lehtorina Oulun normaalikoulussa.
Hyvönen aloitti 1978 Oulun yliopistossa musiikin didaktiikan lehtorina ja työskenteli siitä lähtien opettajankoulutuksessa eläköitymiseensä asti. Hän hoiti Oulun yliopistossa 1995–98 musiikkikasvatuksen apulaisprofessuuria ja 2005–07 musiikkikasvatuksen professuuria. Hyvönen sai 2003 taito- ja taidekasvatuksen dosentin arvonimen Helsingin yliopistossa.
Hyvönen paneutui opetustyöhön huolellisesti ja oli pidetty opettaja, joka koettiin oikeudenmukaisena, viisaana, lämpimänä ja opiskelijan ajattelua kunnioittavana. Kollegana Hyvönen oli rakentava, rohkaiseva ja yhteistyöhön kutsuva – ihminen, joka näki akateemisen yhteisön ennen kaikkea yhteisenä oppimisen paikkana.
Hyvönen piti taidekasvatusta erittäin tärkeänä osana kouluopetusta ja puolusti sen asemaa. Hän näki sen väylänä kehittää eettistä ajattelua ja tunteiden käsittelyn taitoja sekä kykyä havainnoida ympäröivää maailmaa.
Hyvönen oli Oulun yliopistossa keskeinen vaikuttaja musiikki- sekä taito- ja taidekasvatuksen kehittämisessä. Hyvösen tutkimukset musiikin kuuntelemisesta ja laaja-alaisesta musiikkikasvatuksesta avasivat uusia näkökulmia lasten ja nuorten kokemuksiin musiikista sekä opettajan rooliin näiden kokemusten tukijana.
Hyvönen vaikutti Oulun kulttuurielämään myös yliopiston ulkopuolella. Hän esiintyi lukuisissa konserteissa ja tilaisuuksissa urkurina ja säestäjänä. Hän johti 1990–98 Tuiran kamarikuoroa, joka konsertoi säännöllisesti ja toimi oopperakuorona useissa Oulun oopperan produktioissa.
Hyvönen myös luennoi ja piti esitelmiä musiikkiin ja musiikkikasvatukseen liittyvistä teemoista. 1980-luvun lopulla hän toimi Oulun kaupunginorkesterin koulukonserttitoiminnan organisoijana ja tuotti materiaalia koulukonserttien tueksi.
Oulun kaupungin musiikkilautakunnassa ja myöhemmin kulttuurilautakunnassa Hyvönen vaikutti yhteensä lähes parinkymmenen vuoden ajan. Hyvönen toimi myös muun muassa Oulun läänin taidetoimikunnassa ja Oulun musiikkijuhlasäätiön hallituksessa.
Hyvönen oli myös rakastava äiti, mummo, puoliso, sisar ja ystävä, jota jää kaipaamaan laaja tuttavapiiri.
Hyvösen urassa yhdistyivät harvinaisella tavalla tieteellinen ajattelu, taiteellinen herkkyys ja pedagoginen vastuu. Hyvösen motto "kuunnella herkistyneenä hiljaa' jää elämään niissä ihmisissä, joita hän opetti, ohjasi ja kohtasi.
Kirjoittajat ovat Leena Hyvösen tytär ja kollega.
