Pentti Jokikokko. Metsätalousneuvos ja kunnallismies Pentti Jokikokko kuoli Oulussa 86-vuotiaana 12.2.2024. Hän oli syntynyt Kiimingissä 10.2.1938.
Pentti Jokikokko jäi jo nuorukaisena hoitamaan isältä perimäänsä maa- ja metsätilaa Kiimingin Huttukylässä. Hän avioitui puolisonsa Rauhan kanssa vuonna 1964. Heille syntyi kaksi lasta.
Kotitilalla metsät olivat Pentti Jokikokon erityisessä suojeluksessa. Hän osallistui myös metsienhoidon valtakunnalliseen kehittämistyöhön toimiessaan Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtokunnan jäsenenä sekä Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskuksen johtokunnan jäsenenä ja puheenjohtajana.
Tunnustukseksi Suomen tasavallan presidentti myönsi Jokikokolle metsätalousneuvoksen arvonimen vuonna 2004. Seuraavana vuonna Pohjois-Pohjanmaan Metsäkeskus luovutti hänelle kunniakirjan Hyvän metsänhoidon mallitilasta. Jokikokko vaikutti osaamisellaan myös Kiimingin kunnan ja seurakunnan metsien hoitoon jo ennen nykyistä kiihtynyttä ympäristönsuojelukeskustelua.
Maa-ja metsätaloustöidensä ohessa Pentti Jokikokko toimi Kiimingin kunnanvaltuutettuna yhtäjaksoisesti kunnioitettavat yhdeksän kautta, joista kaksi kautta valtuuston puheenjohtajana ja kolme kautta kunnanhallituksessa ja niiden lisäksi lukuisissa lauta- ja toimikunnissa.
Hän oli mukana myös jäsenenä Kiimingin seurakunnan kirkkovaltuustossa ja kirkkoneuvostossa, ja hänen työsarkaansa mahtui myös ylikunnallisia ja maakunnallisia luottamustehtäviä.
Jokikokon ansioluettelo on todella pitkä, mistä kertovat hänelle myönnetyt Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein vuonna 1982, Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi vuonna 1993 ja Suomen kuntaliiton kultainen ansiomerkki vuonna 2001.
Pentti Jokikokko rakasti kotiseutuaan. Hän ehti nähdä kuntansa kasvun ja kehittymisen pienestä pitäjästä osaksi suurta Oulua, johon liittyminen ei ollut hänelle helppo ratkaisu. Realistina hän hyväksyi demokraattisesti tehdyt päätökset.
Pentti Jokikokko oli myös Kiiminki-seuran perustajajäsen. Hänen paikallishistoriatuntemuksensa oli ihailtavaa. Siitä saimme nauttia Kiiminki-päivien kiertoajeluilla tai Jokikokon toimiessa varapuheenjohtajana Kiimingin kunnan 150-vuotishistoriakirjan toimituskunnassa sekä jäsenenä juhlavuoden juhlatoimikunnassa.
Kiimingin kunnan viimeisessä valtuuston kokouksessa vuonna 2012 Pentti Jokikokolle luovutettiin toisen suuren huttukyläläisen, akateemikko Oskari Jauhiaisen Haravatyttö- pienoispatsas, tunnustukseksi kunnan ja kuntalaisten hyväksi tehdystä pitkäjänteisestä työstä.
Patsas symboloi jalat tukevasti maassa, keskittyneesti eteenpäin katsovaa, ahkeraa ja tunnollista palvelijaa. Sellainen Penttikin oli.
Pentti suhtautui kanssaihmisiinsä ystävällisesti, tasavertaisesti ja vaatimattomasti itseään korostamatta. Auttavaisena ja maltillisena ihmisenä häntä arvostettiin yli puoluerajojen.
Muistoista aika rakentaa lohdutuksen.