Anneli Mäki-Opas. Oulun yliopiston normaalikoulun ja kasvatustieteiden tiedekunnan lehtori, kasvatustieteen tohtori Anneli Mäki-Opas o.s. Kotilainen kuoli 11.3.2026 Oulussa. Hän oli syntynyt 15.11.1930 Joutsenossa.
Vanhemmat kannustivat Annelia opinteille. Hän kävi viisi luokkaa oppikoulua Lappeenrannassa.
Jatkaminen lukioon kuitenkin katkesi. Talvi- ja jatkosodan aikana perheen isän ollessa rintamalla joutui muu perhe monesti evakkoon. Matkat olivat vaarallisia, ja kerrankin juna joutui vihollishävittäjän hyökkäyksen kohteeksi. Anneli muisteli sota-aikoja ja tiukkaa elämää niiden jälkeen. Mutta perhe voitti vaikeudet.
Opetustyö kiinnosti Annelia, ja hän pääsi Tornion seminaariin. Valmistuttuaan hän sai opettajan viran v. 1953 Oulujoen koulussa. Siellä Anneli tapasi tulevan aviomiehensä Pekka Mäki-Oppaan. Perheeseen syntyi kaksi poikaa, Jyrki ja Marko. Yhteiseloa kesti lähes 70 vuotta.
Rehtorina toimiva Pekka kannusti Annelia jatko-opinnoissa ja oli aina perheensä tukipilari. Yhdessä he selvisivät arjesta ja löysivät iloa harrastuksistaan mm. kirjallisuudesta, musiikista, luontoretkistä, liikunnasta sekä matkustelusta Euroopassa.
Anneli Mäki-Opas suoritti työnsä ohella ylioppilastutkinnon 1972. Siirryttyään Oulun yliopiston normaalikoulun ala-asteelle hän toimi luokanlehtorina vuosina 1979–1987. Mäki-Opas oli poikkeuskoulutuksessa opettajaksi opiskelevien johtajana.
Työskentely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opettajankoulutuksen lehtorina kesti hänellä vuoteen 1993, jolloin hän jäi eläkkeelle. Mutta sen jälkeenkin Mäki-Opas luennoi Chydenius-instituutissa Kokkolassa, Jyväskylän yliopistossa ja Oulun yliopistossa 75-vuotiaaksi saakka.
Mäki-Opas opiskeli aktiivisesti kasvatustiedettä ja valmistui maisteriksi, sitten lisensiaatiksi ja väitteli tohtoriksi 1993. Väitöskirja Älä katko kasvavan siipiä, terapeuttinen kasvatus perustuu Lauri Rauhalan kasvatusfilosofiaan, missä korostuu lapsen ja nuoren kasvun tukeminen.
Väitöstyön tematiikka jatkui Mäki-Oppaan 2000 julkaisemassa teoksessa Murtuneet siivet. Se käsittelee kasvattajan vastuullisuutta kohdatessaan vaikeuksia potevia nuoria. Keskeistä toiminnassa on raivata kasvun esteitä ja kehittää nuorten myönteisiä elämänasenteita. Tällaiset tavoitteet sisältöineen ovat koulutyössä aina ajankohtaisia, myös elinikäisessä oppimisessa.
Anneli Mäki-Opas oli sosiaalinen, sanoissaan sukkela ”Karjalan tytär”. Hän oli haaveittensa toteuttamisessa periksiantamaton realisti.
Mäki-Oppaille karttui laaja ystäväpiiri. Siihen ovat kuuluneet rakkaat sukulaiset ja vanhempien työtoverit. Naapuritkin ovat olleet tärkeitä ystäviä, jotka avustivat Pekka-isää ja sukua Annelin ja Jyrkin, äidin ja pojan, saattamisessa viimeiselle matkalleen.
Kaipaamme Anneli Mäki-Oppaan iloista persoonaa.
Kirjoittajat ovat Anneli Mäki-Oppaan työtovereita ja ystäviä.