Airi Aulikki Virkkunen. Farmaseutti, tarkastaja Airi Aulikki Virkkunen kuoli Helsingissä 18. marraskuuta 2025. Hän oli 89-vuotias, syntynyt 10.3.1036 Oulussa.
Virkkuselle kodin perintö oli tärkeä. Isä-Paavo oli ollut Neuvostoliitolle menetetyn Suursaaren viimeinen nimismies ja lähtenyt aikanaan, 17-vuotiaana vapaaehtoisena vapaussotaan, missä äiti-Saimi toimi pikkulottana.
Sodat jättivät Airiin vahvan jäljen. Oulun-koti paloi pommituksissa ja hänet lähetettiin turvaan Ruotsiin, jossa hän vietti kaksi vuotta Liettuasta paenneessa juutalaisperheessä. Sotalapsena olosta kuitenkin jäi Airille kauniit muistot, vaikka paluu 8-vuotiaana Ouluun lähes ruotsinkielisenä oli vaikea.
Myöhemmin Virkkunen toimi vuosia sotilaskotisisarena ja oli aina ensimmäisenä lähdössä airimaisen leikillisesti "miinoittamaan" itärajaa. Hän oli hyvin ylpeä, että niin omat pojat kuin lapsenlapset kunnostautuivat armeijassa.
Virkkunen valmistui Helsingin Yliopistosta farmaseutiksi. Hän avioitui professori Jorma Toivaisen kanssa, josta erosi 1976.
Kahden pojan yksinhuoltajaäitinä hän kuitenkin teki merkittävän työuran, pisimpään Oulun Yliopiston apteekissa ja Kelassa, jossa hän toimi viimeiset vuodet Pohjois-Suomen apteekkitarkastajana. Hän oli myös järjestöihminen ja toimi Suomalaisen Naisliiton hallituksessa, Sotilaskotiyhdistyksessä ja Martoissa.
Virkkunen oli myös liikunnallisesti erittäin aktiivinen ja lahjakas koko elämänsä. Taitoluistelu oli erityisen lähellä sydäntä - olihan hän teininä jääprinsessa, joka edusti Suomea Pohjoismaiden mestaruuskilpailussa. Hän myös valmensi nuoria taitoluistelijoita Raksilassa ja seurasi aktiivisesti alan kehitystä. Vielä 80-vuotiaana hän käveli päivittäin pitkiä lenkkejä Kulosaaren ja Kalasataman väliä, "sillat ympäri", kuten hän itse sanoi.
Airi Virkkunen oli aina aidosti oululainen, vaikka asui viimeiset vuotensa Kulosaaressa voidakseen olla lähellä poikaansa ja lapsenlapsiaan.
Viimeiset vuodet hän vietti Laajasalon Roosa-kodissa, jonka ikkunaa koristi Oulun vanhat makasiinit, huonekaluina isänsä työhuonekalusto ja seinällä piirroskuva Vanhan apteekin talosta. Viimeiseen päiväänsä asti Airi säilytti aina iloisen mielensä, positiivisen asenteensa ja huumorintajunsa joka tilanteessa.
